Viime talvi opetti

Huoltovarmuus nousi eturiviin

27.10.2023, kello 14:53

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Sähköpula tuli käsitteenä kaikelle kansalle tutuksi viime talvena energiakriisin aikana. Nyt yrityksillä ja kansalaisilla on paremmat valmiudet toimia. Tulevan talven tilanne on kuitenkin monella tavalla parempi kuin viime vuonna.

Kansalaisten ja yritysten energiankäyttö tehostui ja tarkentui viime talvena. Energiakriisin vanavedessä valmistauduttiin sähköpulaan ja jopa kiertävien sähkökatkojen mahdollisuus oli lähellä.

Energian säästämiseen kannustava Astetta alemmaksi -kampanja tuotti tulosta. Joidenkin kuukausien aikana sähköä käytettiin jopa kymmenen prosenttia vähemmän kuin ennen energiakriisiä.

Talvi ei ollut kuitenkaan kylmä. Suomalaiset selvisivät kylmistä kuukausista lähes lämpimin varpain. Sähkön hinta tosin kipusi huippulukemiin ja opetti sähkönkäyttäjiä tutkimaan kriittisemmin sähkösopimustensa sisältöjä. Sähkölämmitteisissä tuvissa nurkat viilenivät ja mummot kuumenivat, kun sähkölasku tipahti postilaatikkoon.

Lämmityskausi oli muutenkin erilainen kuin ennen energiakriisiä. Huhtikuussa säännöllisen sähköntuotannon aloittanut Olkiluodon kolmas ydinvoimalaitos toi pitkään kaivatun 1300 megawatin lisätehon suomalaiseen sähköntuotantopalettiin.

Uutta tuulivoimalaitostehoa rakennettiin viime vuonna 2400 megawattia. Tänä vuonna uusia tuulivoimalaitoksia ei rakenneta yhtä paljon, mutta rakennetaan silti. Lokakuun alkuun mennessä uutta tuulivoimalaitostehoa oli otettu käyttöön 674 megawattia. Kun loput vielä rakenteilla olevat laitokset valmistuvat, on tämän vuoden saalis 890 megawattia.

Energiajärjestelmää ymmärretään paremmin

Kiertäviä sähkökatkoja torjumaan kantaverkkoyhtiö Fingrid on kehittänyt vapaaehtoisuuteen perustuvan menettelyn. Se hyödyntää sähkömarkkinoiden ulkopuolisia vähintään megawatin tehoisia joustopotentiaaleja. Niitä on kiinteistöyhtiöt, teollisuuslaitokset, kunnat ja yhteisöt, jotka tarpeen tullen voivat vähentää sähkönkäyttöään tai jotka voivat tuottaa omilla varavoimakoneillaan sähköä valtakunnan verkkoon. Tällä tavalla on kerätty jo yli 500 megawatin uusi tehoreservi.

Suomalaista energiajärjestelmää ymmärretään kaikin puolin paremmin. Tiedotusvälineet reagoivat entistä nopeammin huolto- ja toimitusvarmuutta koskeviin asioihin — etenkin talven kynnyksellä.

— Energiahyödykkeiden niukkuus kasvaa, kun edetään kohti talvea. Tosin kaikki toimijat ovat jo aikaa sitten hankkineet polttoaineensa tulevaa lämmityskautta varten. Tällä lämmityskaudella huoltovarmuuden taso on selvästi normaalia korkeammalla, toteaa EPV Energia Oy:n talousjohtaja Mats Söderlund.

Pohjanmaalla toimiva vuonna 1952 perustettu EPV Energia Oy tuottaa ja hankkii sähköä sekä lämpöä Mankala-periaatteella osakkailleen. Yhtiön vuotuinen sähkönhankinta on neljä terawattituntia — noin viisi prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä.

Söderlundin mielestä syytä huoleen ei ole, vaikka huoltovarmuusasiat saavatkin aikaisempaa suuremman painoarvon julkisessa keskustelussa.

Vahva kansallinen turvallisuuskulttuuri

Suomessa toimitusvarmuusasioihin, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen suhtaudutaan perusteellisemmin kuin Keski-Euroopan maissa. Pelkästään suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa.

Ammattilaiset ovat tehneet töitä huoltovarmuusasioiden parissa jo ikuisuuden, vaikka työ ei aina näy julkisuudessa. Tämän tietää lämpöpoolin valmiuspäällikkö Hille Hyytiä. Lämpöpoolin tehtävänä on huolehtia siitä, että kaukolämmön tuotantoa varten varastoidaan riittävästi polttoaineita poikkeusoloja varten.

— Venäjän hyökkäys Ukrainaan konkretisoi huoltovarmuusasioita. Samalla harjoitteluun ilmaantui uusia näkökulmia. Asioita on nostettu aktiivisesti esille. Eduskunnassa taas on alkanut valmiuslain päivitystyö. Poikkeusolojen piirteitä on määritelty tarkemmin ja kyberturvallisuus on otettu uutena asiana perinteisien huoltovarmuusasioiden rinnalle.

Elenia Oy:n käyttöpäällikkö Heikki Paananen muistuttaa, että yhteiskunta on muuttunut monella tavalla. Viranomaiset suhtautuvat huoltovarmuusasioin aikaisempaa vakavammin ja perusteellisemmin, mutta samalla avoimesti. Elenia on Suomen toiseksi suurin sähköverkkoyhtiö, joka toimii sadan kunnan alueella.

— Kansalaisten medialukutaito on kehittynyt. Samalla yritykset, yhteisöt ja viranomaiset ymmärtävät yhteistyön merkityksen paremmin. Sähkönjakelusta vastaavalla verkkoyhtiöllä on lakisääteiset velvollisuudet varautua poikkeuksellisiin olosuhteisiin, mutta nyt työtä tehdään enemmän muiden kanssa. Suhde varautumiseen on muuttunut, Paananen toteaa.

Söderlund on myös havainnut geopoliittisen tilanteen muuttumisen ”konkretisoineen huoltovarmuustyötä”.

— Koko yhteiskunnan voima voidaan kohdistaa ongelmien ratkaisuun, kun kaikki yksilöt ja yhteisöt ovat tietoisia varautumisen tarpeellisuudesta.

Polttoaineita varastoissa

Huoltovarmuuskeskuksen varastoissa on kriisitilanteita varten öljyä, kivihiiltä ja maakaasua. Viime talven kokemusten perusteella myös turvetta on ryhdytty keräämään varmuusvarastoihin.

— Varmuusvarastoista polttoaineita voidaan ottaa käyttöön ainoastaan valtioneuvoston päätöksellä, Hyytiä muistuttaa.

Sään mukaan vaihtuvan sähköntuotannon kasvaminen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon kilpailukyvyn heikkeneminen haastavat huoltovarmuuden. Samalla sähköntuonti Venäjältä katkesi. Venäläisen sähkön osuus oli parhaimmillaan kymmenen prosenttia Suomen sähkön käytöstä.

Paananen toteaa, että suomalaisen sähköntuotannon kuopat on ongelmatapauksissa yhä täytettävä tuonnilla pohjoismaisilta markkinoilta. Tässä auttaa uusi Suomen ja Ruotsin välinen Aurora-rajajohto. Suomen ja Viron välinen kaapeliyhteys sen sijaan toimii yleensä vientireittinä Suomesta Viroon.

Söderlund muistuttaa, että Olkiluodon kolmas ydinvoimalaitos tuottaa runsaasti perusvoimaa, mutta laitoksen tuotanto joustaa jonkin verran.

— Olkiluoto kolmonen on suomalaisittain merkittävä saavutus. Valmistumisensa jälkeen se on toiminut hyvin ja luotettavasti. Joustavaan tuotantoon kykenevä voimalaitoskapasiteetti vähenee kuitenkin Suomessa. Nyt pitäisi miettiä sitä, millä keinoilla joustavaa tuotantoa saataisiin lisää.

Polttamiseen perustuvia tekniikoita käytetään yhä, mutta ei välttämättä enää yhtä paljon tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Suomessa tuotetusta kaukolämmöstä 40 prosenttia tuotetaan biopohjaisilla, polttamiseen perustuvilla energiaraaka-aineilla. Energiantuotannon sähköistyminen voi kuitenkin myllertää bioenergiaan käyttöön liittyvää järjestelmää. Mihin bioenergian käsittelyyn tarvittavia terminaaleja enää tarvitaan tai kuljetuksia varten kehitettyä logistiikkaa?

— Tällä hetkellä uusia puuterminaaleja näyttää kuitenkin syntyvän markkinaehtoisesti, mikä on huoltovarmuustoiminnan kannalta hyvä asia. Nyt sen sijaan alkaa olla pulaa metsäkoneammattilaisista, jotka keräävät ja kuljettavat puuenergiaa metsistä terminaaleihin, Hyytiä huomauttaa.

— Miten varmistaa osaamisen säilyminen, kun toimiala muuttuu?

Miten käy yhteistuotannon?

Sähköntuotannossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat siihen, millä tavalla kaukolämpöä tuotetaan. Nyt näyttää siltä, että polttamiseen perustuvat tekniikat väistyvät ja sähkönkäyttöön perustuva lämmöntuotanto yleistyy. Kaukolämpöä kannattaa tuottaa sähkökattiloilla aina silloin, kun sähkö on halpaa ja varastoida kuumaa vettä lämpöakkuihin tai lämpövarastoihin.

— Kehitys heikentää sähkön ja lämmön yhteistuotannon asemaa, mutta voi vaikuttaa myös kaukolämmön tuotantoon kriisitilanteissa. Miten sähkönkäyttöä priorisoidaan, kun sähköstä on pulaa? Riittääkö sähköä silloin enää kaukolämmön tuottamista varten, Hyytiä kysyy.

Söderlund taas pohtii sitä, miten sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia käytetään tilanteissa, jolloin sähkön kysyntä kasvaa. Laitokset tuottavat silloin vähemmän kaukolämpöä, jos sähköä halutaan enemmän.

— Vanhemmat yhteistuotantolaitokset eivät ole kovin joustavia. Voi viedä useamman päivän ennen kuin vanha yhteistuotantolaitos tuottaa energiaa. Joustavan tuotannon tarpeet saattavat vaihdella tunneista päiviin tai jopa viikkoihin.

— Yhteistuotannon kilpailukykyyn vaikuttaa myös se, miten kiinteitä polttoaineita kohdellaan, eli mitä polttoaineet maksavat. Jos yhteistuotannolle ei ole positiivisia näkymiä tai jos laitoksia käytetään hyvin vähän, ei omistajien kannata maksaa kiinteitä kustannuksia siitä, että laitoksia pidetään toimintakuntoisina.

Söderlund huomauttaa, että moni energiayhtiö on jo satsannut sähkökattiloihin.

— Niitä voi käyttää joustavasti, niitä voi rakentaa pienellä pääomalla ja ne kykenevät hyödyntämään edullista tuulisähköä, jota on yhä enemmän tarjolla.

Paananen toteaa, että joustavat ratkaisut ovat voittajia.

— Sähkökattila on kuin suuri vedenkeitin, mutta sen oheen tarvitaan termospullo: lämpövarasto.

Aikaisemmin sähkönkäyttöä voitiin ennakoida. Nyt ennakointi on haasteellisempaa, mikä näkyy mm. sähkönkäyttöä mittavissa kuukausitilastoissa.

Tuotanto painottuu — hinta ohjaa

Elenian Heikki Paanasen mielestä kokonaiskuvan muodostaminen auttaa hahmottamaan huoltovarmuusasioita. Kokonaiskuva syntyy energiantuotannon ja energiankäytön yhdistelmästä.

— Keskusteluissa tuotanto painottuu, mutta silti hinta ohjaa yhä enemmän sähkönkäyttöä. Uudet energiamittarit osaavat ohjata sähkönkäyttöä entistä tarkemmin ja automaattisesti. Tämä antaa uusia mahdollisuuksia hyödyntää kulutusjoustoja ja hintaan perustuva ohjaus palkitsee.

Kriittinen infrastruktuuri kiinnostaa

Kriittinen infrastruktuuri — esimerkiksi energiaverkot — on levittäytynyt Suomessa hyvin laajalle. Kaikkea ei kyetä suojelemaan tai valvomaan. Asia voidaan ottaa kuitenkin huomioon suunnittelussa.

— Suunnitellaan energiaverkoista sellaisia, että yksittäiset vauriot eivät halvaannuta koko järjestelmää. Oleellista olisi tiedostaa tilannekuva, fyysinen turvallisuus ja kyberturvallisuus. Näistä kolmesta asiasta muodostuu toimintakyky, Paananen huomauttaa.

Hille Hyytiä toteaa, että Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on kirjauksia uusista projekteista, joilla parannetaan kriittinen infrastruktuurin suojaamista.

— Seurantaa tiivistetään ja yritykset otetaan mukaan aktiiviseen toimintaa. Yritysten onkin syytä pitää silmänsä auki ja tehdä havaintoja.

Paananen on huomannut, että asiakkaat kysyvät aikaisempaa helpommin asioista.

— Kansalaisten ei tarvitse olla huolissaan. Sähkönjakelun toimitusvarmuus ja huoltovarmuus paranevat koko ajan, kun maakaapelointi etenee. Tämä näkyy jo siinä, että myrskyjen aiheuttamien sähkökatkojen määrä on vähentynyt.

Vikojen korjaus tehostuu, kun maakaapeloinnin seurauksena ammattilaisia vapautuu huoltamaan ilmajohdoille sattuneita vikoja.

— Maakaapeloinnin lisääminen tuottaa kaikille asiakkaille hyötyjä, vaikka kaapelointia ei tehtäisi juuri oman kylän nurkalla, Paananen huomauttaa.

Huoltovarmuudesta keskusteltiin Energiateollisuus ry:n eStudiossa 26.10.2023.

#huoltovarmuus #kaukolämpö