Ruokatehtaassa kuumennetaan ja jäähdytellään

Hukkalämpö hyötykäyttöön

21.11.2024, kello 12:57

Teksti Heikki Jaakkola | Kuva Lehtikuva Oyj

Juustoportin uusi ruokatehdas toimii täysin sähköllä — laitoksessa ei polteta mitään. Energian tarvetta ja tuotannon hiilijalanjälkeä pienentää hukkalämmön tehokas hyödyntäminen.

Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari kertoo, että tehtaassa valmistetaan ruokaa, joka pakataan annoksiksi kuluttajille tai teollisuudelle. Toiminta on melko energiaintensiivistä, koska ruokien valmistuksessa kuumennetaan ja jäähdytetään paljon.

Kuopioon valmistunut uusi laitos on osa Juustoportti-konsernia, johon kuuluu kahdeksan tytäryhtiötä. Vuonna 2023 konsernin liikevaihto oli 107 miljoonaa euroa.

Konserni käyttää vesi- ja tuulisähkösertifioitua sähköä, joka ostetaan tällä hetkellä kiinteällä sopimuksella Vattenfallilta. Joissain laitoksissa sähköä tehdään omaan käyttöön aurinkopaneeleilla. Nyt valmistuneeseen tehtaaseen voidaan asentaa paneelit, mutta asennuksia ei ole vielä tehty.

Keski-Kasari arvioi uuden laitoksen vuotuisen sähköntarpeen olevan 4–5 gigawattituntia. Energiaa tarvitaan suunnilleen samassa mittakaavassa kuumennukseen ja jäähdytykseen. Energiankäytöstä jäähdytyksen osuus on suurempi. Energiavirtaa ajatellen toiminnot tavallaan kumoavat toinen toisensa.

Sähköä tarvitaan patojen ja pannujen kuumentamiseen, mutta ennen kaikkea höyryn tuottamiseen.

— Ruuan kuumennus tehdään suurelta osin höyryllä, joka tuotetaan sähkökattilassa, Keski-Kasari kertoo.

Eniten sähköä kuluu kuitenkin jäähdytykseen. Kylmyyttä pakastimiin, jäähdytystunneleihin ja kylmiöihin tuotetaan koneilla, jotka toimivat samalla hyötylämpöä tuottavina lämpöpumppuina. Lämpöä otetaan talteen myös rakennuksen poistoilmasta, mutta ei viemärivedestä.

— Viemärivesi sisältää niin vähän lämpöä, että sen talteen ottaminen ei ole kannattavaa.

Hukkalämpöjen hyödyntämiseen on kannattanut paneutua erityisen tarkasti.

— Jos jäähdytyksessä kertyvä huomattava lämpömäärä tuhlattaisiin, tehtaan energiantarve olisi paljon suurempi.

Kylmäkoneiden tuottamalla lämmöllä lämmitetään käyttövesi sekä itse rakennus, joka ei ole kiinni kaukolämpöverkossa.

— Vuodessa on muutama päivä, jolloin tehtaan tuottama hukkalämpö ei riitä rakennuksen lämmittämiseen. Näissä marginaalisissa tilanteissa — esimerkiksi jouluna — rakennus lämmitetään höyrykattilasta saatavalla lämmöllä.

— Tilanteet ovat niin harvinaisia, että niiden vuoksi ei kannattanut liittyä kaukolämpöverkkoon.

Hukkalämpöä voidaan hyödyntää myös tuotannossa silloin, kun valmistusprosessissa ei tarvita korkeita lämpötiloja. Hukkalämpöjen lämpötila nostetaan lämpöpumpuilla, mutta lämpöjä ei varastoida.

— Korkeimmat lämpötilat on kannattaa tuottaa pumppujen sijasta höyrykattilassa.

Tehtaan energiajärjestelmän suunnittelua helpotti tuntuvasti se, ettei energiavirtoja tarvinnut mallintaa pelkästään oletusten varassa.

— Taustalla oli muista toimipisteistä kerätty kokemus. Tämä helpotti tehdasprosessin suunnittelua.

Paljon EU-rahaa jää hakematta

Keski-Kasarin mukaan uuden tehtaan hiilijalanjälki on tuntuvasti alan keskitasoa pienempi. Ilmastonäkökulma oli syy, miksi Euroopan unioni osallistui hankkeen rahoittamiseen.

Monessa tapauksessa kynnys hakea EU-rahoitusta on korkea työlään paperisodan vuoksi. Selvityksiä tarvitaan paljon hakuprosessin aikana, mutta myös tuloksista on raportoitava. Keski-Kasari harmittelee sitä, että paljon suomalaisten ulottuvilla olevaa EU-rahaa jää tämän vuoksi hakematta.

Keski-Kasarin mielestä yritysten ei kannattaisi heittää pyyhettä kehään liian helposti. Byrokratian selättämiseen voi saada apua ja vaivannäkö voi olla kannattavaa myös taloudellisesti.

— Energian tai raaka-aineiden käyttöä leikkaavien investointien sivuvaikutuksena yrityksen tuotantokustannukset voivat tippua merkittävästi.

#energiatalous #hukkalämpö