Sähkömarkkinat toimivat

Hinnat nousivat — kulutus laski

08.01.2024, kello 18:29

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Pohjoismainen sähköjärjestelmä on käynyt koko alkuvuoden kuumana. Silti sähkön hinta on palautunut energiakriisiä edeltävälle tasolle muutamaa päivää lukuun ottamatta. Sähkön voimakkaat hintavaihtelut sen sijaan ovat uusi ja pysyvä ilmiö pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

Pohjoismaiset sähkömarkkinat on tiivis paketti. Kauppaa käydään yhdessä ja suurin osa Pohjoismaissa tuotetusta sähköstä vaihtaa omistajaa pohjoismaisessa sähköpörssissä. Yhteisestä markkina-alueesta ja yhteisestä kaupankäyntijärjestelmästä huolimatta pohjoismaiset sähkömarkkinat erkanevat aika ajoin erillisiksi hinta-alueiksi.

Markkinoiden jakautuminen erillisiksi hinta-alueisiksi tarkoittaa sitä, että silloin yhteisellä markkina-alueella sähkön hinta vaihtelee alueellisesti — hinta on erilainen eri hinta-alueiden välillä. Suomi muodostaa yhden hinta-alueen, Ruotsissa hinta-alueita on neljä ja Norjassa viisi. Pohjoismaiseen markkina-alueeseen kuuluvat Viro, Latvia ja Liettua muodostavat kukin omat hinta-alueensa.

Yhteismarkkinoiden jakautuminen hinta-alueiksi on merkki siitä, että markkinat eivät kaikilta osin toimi. Ihannemaailmassa jakautumista ei tapahdu, vaan sähkön tukkuhinta on yhteisen markkina-alueen joka kolkassa sama kaikenlaisissa tilanteissa.

Tammikuun viides päivä on hyvä esimerkki siitä, mitä hinta-alueiksi jakautuminen tarkoittaa. Aamupäivällä tukkusähkö maksoi Suomen hinta-alueella 1250 euroa megawattitunnilta, mutta samaan aikaan Ruotsissa Tukholman hinta-alueella vain 250 euroa megawattitunnilta. Suomalaiset maksoivat siis sähköstään viisi kertaa enemmän kuin ruotsalaiset, vaikka maat toimivat samoilla sähkömarkkinoilla. Norjan pohjoisella hinta-alueella megawattitunnin olisi saanut 59 eurolla.

Sähkön kallistuminen jollain hinta-alueella tarkoittaa sitä, että yhteismarkkinoiden tarjonta ei kykene vastaamaan nopeasti kasvaneeseen kysyntään. Hinnan kallistuminen ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, että sähkö olisi loppumassa. Se tarkoittaa sitä, että kalliimmilla tuotantomuodoilla on korvattava kasvanut kysyntä. Näin tapahtui Suomessa viime perjantaina.

Merkittäviin syy hinta-aluejakoon on puutteelliset kantaverkkoyhteydet maiden rajoilla tai hinta-alueiden välillä. Viime perjantaina Suomen ja Ruotsin väliset rajajohdot eivät kyenneet välittämään niin paljon sähköä Suomeen kuin mitä täällä olisi oltu valmiita ostamaan. Ruotsin ja Norjan Suomen hinta-aluetta alhaisempi hinta on tästä hyvä esimerkki. Ongelma poistuu, kun rajalle rakennetaan riittävästi uusia siirtoyhteyksiä.

Kantaverkon rajoitteet pullonkauloina

Kantaverkkoyhteyksien rajoitteet ja pullonkaulat aiheuttavat ongelmia myös Ruotsin sisällä. Pohjois-Ruotsi on todellinen tuulivoimalaitosten keskittymä, mutta eniten sähköä käytetään Tukholman alueella. Maan kantaverkko ei kuitenkaan kykene välittämään riittävästi sähköä pohjoisen tuulivoima-alueilta Tukholman seudulle, joten aika ajoin sähkö on Tukholman seudulla kalliimpaa kuin muualla Ruotsissa. Myös Norjan sisällä kantaverkon pullonkaulat aiheuttavat rajoitteita.

Kantaverkon puutteet ratkeavat uusilla investoinneilla — etenkin maiden rajoille. Tämä on ollut pitkään tavoitteena koko EU-alueella, jonka jollain aikavälillä pitäisi toimia yhtenäisenä markkina-alueen. Kehitys on kuitenkin hidasta — rahasta on pulaa ja kokonaisvaltainen näkemys yhteisten sähköverkkojen kehittämisestä uupuu.

Kun sähköverkkojen pullonkaulat poistuvat, vähenevät hintavaihtelut alueiden välillä ja lopulta ehkä katoavat. Viime aikoina erot pohjoismaisten hinta-alueiden välillä ovat kuitenkin kasvaneet.

Sähkön hinta eri hinta-alueilla ja sähkön siirto hinta-alueiden välilllä perjantai-iltapäivällä 5.1.2024. Kuva: Svenska Kraftnät.

Hintavaihteluita voi hyödyntää

Hintavaihteluita kasvattaa sähkön tuotantorakenteen muuttuminen. Tuulivoimaa rakennetaan lisää kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa tuulivoima ollut jo pitkään ainoa kasvava tuotantomuoto. Tuulisuutta on vaikea ennustaa. Siksi tuulivoimalaitosten tuottaman sähkön määrä on sekin osittain arvoitus.

Vaihtelevien tuuliolosuhteiden kyljessä vaihtelee tuulivoimalaitosten sähköntuotanto — ja samalla sähkön hinta yhteispohjoismaisilla markkinoilla. Nykyaikaisilla sähkömarkkinoilla voimakkaat hintavaihtelut ovat ominaisuus — ei markkinoiden vika.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä muistuttaa, että hintavaihteluiden hyödyntäminen voi tuottaa taloudellisia hyötyjä. On aikoja, jolloin sähkö ei maksa mitään tai jolloin sähkön hinta on negatiivinen.

— Hintavaihtelut voidaan kokea positiivisina tai negatiivisina. Oleellista on opetella hyödyntämään hintavaihteluita. Hintavaihtelut olivat 2010-luvulla olemattomia, mutta on niitä ollut ennenkin. Hintavaihteluiden syyt vain olivat erilaisia, kun tuotanto perustui fossiilitalouteen.

— Viime vuonna sähkön hinta painui negatiiviseksi hurjan monta kertaa aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Yksi esimerkki hintavaihteluiden hyödyntämisestä on paljon sähköä käyttävän teollisuuden hankintasopimukset. Yleensä teollisuuden sopimukset ovat pitkäaikaisia ja kiinteähintaisia, koska sähkön hinnan merkitys tuotannontekijä on energiaintensiiviselle teollisuudelle elintärkeä.

Kun sähkön kysyntä kasvaa talven kylminä hetkinä, saattaa sähkön markkinahinta ylittää teollisuuden sähkönhankintasopimusten hinnan. Tällaisessa tapauksessa teollisuuden kannattaa ehkä vähentää omaa tuotantoaan ja myydä sähkö takaisin markkinoille. Ajoittain paljon sähköä käyttävä alumiinitehdas saattaa tehdä sähkösopimuksellaan paremmin tilin kuin valmistamalla alumiinia.

Hintavaihtelut luovat vahvat taloudellisen kannusteen ohjata omaa sähkönkäyttöä. Tämä pätee teollisuuden lisäksi myös kotitalouksiin: hintapiikit välttävä sähkönkäyttäjä voi tehdä hyvän tilin. Ilmiö antaa mahdollisuuden kehittää tuotteita, joiden avulla sähkön hintavaihteluita voidaan hallita.

Sähkömarkkinat toimivat

Hintavaihteluiden lisäksi sähkömarkkinoilla voi esiintyä hintapiikkejä. Kun hintapiikkejä esiintyy harvoin ja kun ne jäävät mataliksi, on tämä merkki siitä, että sähkömarkkinat toimivat hyvin. Hyvä sähkömarkkinajärjestelmä kykenee torjumaan hintapiikit.

Pitkät kylmät jaksot lisäävät kuitenkin hintapiikkien todennäköisyyttä. Leskelä toteaa, että nyt meneillään oleva talvi on poikkeuksellinen. Näin pitkiä kylmiä kausia on harvoin. Tästä huolimatta sähkön hintapiikit ovat olleet maltillisia.

Jäätävinä aikoina sähkölämmitys kasvattaa sähkön kysyntää. Kylminä talviaikoina sähkölämmitteiset kiinteistöt haukkaavat Suomessa jopa 5000 megawatin tehon. Tämä vastaa kolmen Olkiluoto kolmosen tehoa.

Myös kiinteistöjen lämmittämisessä yleistyneiden ilmalämpöpumppujen hyötysuhde heikkenee kovalla pakkasella. Tämän tarkoittaa sitä, että kovilla pakkasilla ne käyttävät enemmän sähköä ja riittävän kylmässä ne muuttuvat kokonaan sähkölämmittimiksi.

Pelkkä tuulivoiman kasvu ei yksin lisää hintavaihteluita. Sähkömarkkinoilla tapahtuu muutakin. Suomessa esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten lukumäärä vähenee. Tällä hetkellä niillä voidaan tuottaa sähköä maksimissaan 5100 megawatin teholla. Yhteistuotantolaitosten katoaminen muuttaa sähköntuotannon rakennetta — yksi vakaa elementti häipyy.

Yhteistuotannon vahvuus on siinä, että laitokset tuottavat lämmityskaudella kaukolämpöä, joka on niiden päätuote. Sähkö syntyy tavallaan sivutuotteena (ainakin kaukolämpöammattilaisten mielestä). Tosin yhteistuotantolaitosten tuottaman sähkön kilpailukyky on jatkuvasti heikentynyt pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla etenkin niissä laitoksissa, jotka tuottavat energiaa fossiilisilla polttoaineilla.

Pakkasten aikana voimalaitosten käytettävyys korostuu. Biopolttolaitosten polttoaineet ovat saattaneet jäätyä ulkosäilytyksessä jääkalikoiksi. Vikoja voi ilmaantua tai harvoin käytettävät voimalaitokset eivät käynnisty tai toimi kunnolla paukkupakkasilla.

— Jos laitoksissa on paljon vikoja, supistuu sähkön tarjonta ja sähkön markkinahinta nousee, Leskelä huomauttaa.

Sähkönkäytön ohjaaminen yöaikaan ja viikonloppuihin on myös hintavaihteluiden hyödyntämistä. Teollisuus vähentää sähkönkäyttöään öisin ja viikonloppuina, jolloin kysynnän supistuminen laskee sähkön hintaa. Yösähkö on päiväsähköä halvempaa.

Kaikesta huolimatta suomalainen sähkö oli viime vuonna Euroopan toiseksi halvinta. Tärkein syy edulliseen sähköön on suomalaisen sähkön puhdistuminen, mutta myös uusien voimalaitosten rakentaminen. Tällä hetkellä yli 90 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä on päästötöntä. Samaan suuntaan kehittyy sähköntuotanto muissakin Pohjoismaissa.

— Saksan energiajärjestelmä perustuu yhä maakaasun ja hiilen käyttöön. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on kallista, mikä pitää keskieurooppalaisen sähkön hintaa korkealla, Leskelä toteaa.

Vakaudella on hintansa

Venäjä hävisi energiasodan. Suomi onnistui korvaamaan yli kymmenen terawattituntia Venäjältä tuotua sähköä ja voimalaitoksissa käytetyn maakaasun. Muutoksen vaikutukset sähkön hintaan jäivät olemattomiksi. Ilmiö kasvatti kuitenkin hintavaihteluita: osa venäläisestä tuontisähköstä korvattiin tuulivoimalla.

— Sähkön hinnan suojaaminen hintavaihteluilta on nyt aikaisempaa vaikeampaa sähkönmyyjille ja kotitalouksille. Tasahintaisen sähkön hankinnan kulut kasvavat ja siksi kiinteähintaisten sähkösopimusten hintataso on korkeampi kuin mitä sähkönjohdannaisten tasosta voisi päätellä, toteaa Energiateollisuus ry:n energiakauppajohtaja Pekka Salomaa.

— Vakaudesta joutuu maksamaan.

Keskieurooppalaisen maakaasun nopea kallistuminen oli energiakriisin juurisyy. Nyt Eurooppa on onnistunut kuitenkin vakauttamaan maakaasun hankinnan. Riippuvuus venäläisestä maakaasusta on vähentynyt. Maakaasua on hankittu nesteytetyssä muodossa maailmalta niin paljon, että kaikki varastot ovat täynnä.

— Nyt huippukallis kaasu ei enää aja sähkön hintaa Keski-Euroopassa yhtä korkealle kuin aikaisemmin, vaikka keskieurooppalaiset voimalaitokset joutuvat yhä tuottamaan sähköä maakaasulla. Samalla Keski-Euroopasta Suomeen vyöryvät hintavaikutukset ovat liudentuneet, Salomaa toteaa.

Myös sähköntuotannon omavaraisuuden parantuminen suojaa suomalaisia keskieurooppalaisia nousupaineita vastaan.

Tarjonta monipuolistuu

Sähkön vähittäismarkkinoilla vakauden astetta arvioidaan kiinteähintaisten sähkösopimusten ja pörssisähkösopimusten välisellä suhteella. Ennen energiakriisiä määräaikaisten kiinteähintaisten sopimusten määrä oli noin puolet ja pörssisähkösopimusten alle kymmenen prosenttia kaikista kotitalouksien sähkösopimuksista.

Energiakriisin aikana kiinteähintaisten sopimusten maine sai kolauksen. Pörssisähkön huima kallistuminen pelästytti monet kuluttajat, jonka seurauksena he hätäpäissään solmivat jälkikäteen arvioiden kalliin kiinteähintaisen ja määräaikaisen sähkösopimuksen. Tällaisten sopimusten vankeina arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 100 000 kotitaloutta.

Viime vuonna pörssisähkösopimusten määrä oli jo selvässä kasvussa. Tämä näkyy myös hintatilastoissa. Joidenkin arvioiden mukaan kolmannes sähkösopimuksista perustuu tällä hetkellä pörssihinnoitteluun. Tosin energiakriisin seurauksena sähkömyyntituotteiden kirjo on monipuolistunut ajoista, jolloin pörssisähkösopimuksen vaihtoehtona olivat vain toistaiseksi voimassa oleva tai kiinteähintainen määräaikainen sopimus.

Pörssisähkön ja kiinteähintaisen sähkön yhdistelmäsopimus on hyvä esimerkki sähkökaupan tarjonnan monipuolistumisesta. Halutessaan sähkönkäyttäjä voi suojautua sähkön hintamuutoksilta esimerkiksi kuukausi kerrallaan tarttumalla sähkönmyyjän kuukausittain tekemään kiinteähintaiseen tarjoukseen — tai jättäytyä pörssisähkön huomaan, jos seuraavaksi kuukaudeksi tarjottu kiinteä hinta vaikuttaa liian korkealta. Erilaisia ”hybridisopimuksia” on monenlaisia — osa niistä tarjoaa valtavan laajat ja jopa harrastuneisuutta edellyttävät mahdollisuudet vaikuttaa oman sähkölaskun hinnanmuodostukseen.

Samalla sähköasiakkaiden ymmärrys sähkökauppaa kohti kasvaa. Pörssisähkösopimusten suuret hintavaihtelut saattavat tuntua dramaattisilta, mutta kaukolämmitetyssä kerrostalossa asuvalle suuretkaan hintamuutokset eivät aiheuta merkittäviä euromääräisiä kuluja. Pitkällä aikavälillä pörssisähkö tuottaa edullisimmat kilowattitunnit.

Tiedotusvälineet seuraavat sähkömarkkinoiden tapahtumia selvästi ahkerammin. Pörssisähkön hintaheilahtelut voivat olla jokapäiväisiä uutisia, vaikka pörssisähkön kohtalot koskettavat vain kansalaisten vähemmistöä.

 

#sähkömarkkinat #sähkön hinta