Kansalaisten kaasutietoisuus kasvoi

Energiansäästöä ennen vihreää kaasua

17.10.2022, kello 10:31

Teksti Vesa Ville Mattila | Kuva Pekka Hannila

Kaasualan kriisi muuttaa pysyvästi eurooppalaista energiajärjestelmää. Energiateollisuus ry:n kaasumarkkina-asiantuntija Heikki Lindfors uskoo tilanteen vauhdittavan siirtymistä uusiutuviin ja vähähiilisiin kaasuihin. Sitä ennen kaikkien pitää osallistua energiansäästötalkoisiin.

Vielä muutama vuosi sitten maakaasu kiinnosti vain energia-alan asiantuntijoita ja politiikkoja.

Nyt maakaasusta, sen merkityksestä Keski-Euroopalle ja siirtymisestä vihreään kaasuun keskustellaan Suomessakin tiiviisti. Ylipäätään kansalaisten energiatietoisuus on lisääntynyt valtavasti.

Mutta seuraako siitä tarpeellisia tekoja? 

— Kaikki voittavat, jos jokainen toimii nyt tahollaan säästäväisesti. Samalla kunkin oma energialasku pienenee, muistuttaa Energiateollisuus ry:n kaasumarkkina-asiantuntija Heikki Lindfors.  

— Tarvitsemme yhteiseurooppalaista vastuullisuutta ja solidaarisuutta muita EU-maita kohtaan. Emmekä esimerkiksi Saksan neuvomista sen energiaratkaisuissa.

Maakaasun käyttö Suomessa puolittuu

Venäjältä virtaava kaasu kattoi taannoin 40 prosenttia Euroopan unionin jäsenmaiden käyttämästä ja 65 prosenttia Suomen tuodusta maakaasusta.

Viime vuosina maakaasua käytettiin Suomessa pyöreästi 25 terawattituntia. Määrän arvioidaan puolittuvan tänä vuonna.

Ensin maakaasun käyttöä Suomessa hillitsi sen hinta, sitten Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seuraukset. Jo varhaisessa vaiheessa suomalaiset kieltäytyivät maksamasta Venäjän maakaasua ruplilla, mikä myöhemmin osoittautui eettisyyden ohella taloudellisesti ja huoltovarmuuden kannalta viisaaksi ratkaisuksi. Nyt maakaasun tuonti Venäjältä Suomeen on supistunut minimiin.

Elokuun alkupuolella astui voimaan EU:n suunnitelma leikata maakaasun käyttöä vähintään 15 prosentilla lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä tähtäimellä EU aikoo kokonaan lopettaa venäläinen maakaasun käytön.

Jos Euroopan unionin jäsenmaat onnistuvat vähentämään maakaasun käyttöä tavoitteiden mukaisesti, se vaikuttaa myönteisesti myös sähkön hintaan.

— Uskon, että Helsingin Vuosaaren sataman yhteyteen muodostuu yksi Suomen vetyhubeista, sanoo Heikki Lindfors.

Kaukolämpöön, öljynjalostukseen ja metsäteollisuuteen

Maakaasun käyttäjät Suomessa jakaantuvat karkeasti kolmeen osaan. Energian tuotannon osuus maakaasun kulutuksesta on ollut reilu kolmannes. Maakaasua ovat hyödyntäneet monet Etelä- ja Kaakkois-Suomen kaupunkien energiayhtiöt kaukolämmön tuotannossa. Sivutuotteena ne ovat voineet tuottaa sähköä. Nyt esimerkiksi Helenin täytyy turvautua toisenlaisiin ratkaisuihin ja rakentaa lämmöntuotantonsa tukijalat uudelleen.

Toinen kolmannes maakaasusta on kulunut öljynjalostuksessa — niin fossiilisen öljyn kuin bioöljynkin jalostuksessa. Viimeinen kolmannes on mennyt muun teollisuuden, ennen kaikkea metsäteollisuuden, tuotantoon.

— Ukrainan sodan ja hinnannousun myötä maakaasun käyttö väheni Suomessa keväällä yllättävän paljon, Lindfors huomauttaa.

— Energiayhtiöt korvasivat maakaasun paljolti puuhakkeella ja öljyllä. Teollisuudessakin maakaasun käyttö puolittui edellisvuodesta. Merkillepantavaa on, että tämä tapahtui ilman poliittista ohjausta.   

Enemmän yhdysputkia ja varastointia

Venäjän lisäksi maakaasua on tuotu Suomeen Virosta Balticconnector-putkea pitkin.

Toukokuussa 2022 Suomen ja Baltian maakaasumarkkinat yhdistyivät Euroopan unionin maakaasuverkostoon ja -markkinaan, kun Liettuan ja Puolan välille valmistui uusi GIPL-yhdysputki.

— Latviassa sijaitseva suuri Inčukalnsin maakaasuvarasto puolestaan toimii puskurina ja varmuusvarastona Suomessa ja Baltiassa toimiville yrityksille. Sieltä voi talvikaudella ottaa maakaasua käyttöön, Lindfors lisää.

Loppuvuodesta 2022 valmistuu Puolan ja Norjan välinen yhdysputki. Jatkossa Suomeen siis saattaa pystyä ostamaan maakaasua myös Norjasta.

Venäläisen maakaasun korvaamiseksi Suomi ja Viro ovat yhdessä vuokranneet nestemäistä maakaasua varastoivan LNG-terminaalilaivan. Alkutalvesta Inkoon vanhaan hiilisatamaan ankkuroitavassa terminaalissa nesteytetty maakaasu höyrystetään uudelleen kaasuksi ja syötetään kaasuverkkoon.

LNG terminaalilaivan vastaanottokapasiteetti ylittää koko Suomen ja Baltian vuotuisen maakaasun käytön ja sen vuokra-aika on 10 vuotta. Lindfors arvioi, että uusiutuvat ja vähähiiliset polttoaineet ovat tuolloin pitkälti korvanneet tuontimaakaasun.

— Biokaasut, vety ja siitä jatkojalostetut polttoaineet ovat silloin jo laajasti käytössä.

Väliaikaisesta vihreään ratkaisuun

Juuri nyt kaukolämmöntuotanto ja teollisuus joutuvat sekä entistä tarkemmin kohdentamaan maakaasun käyttöä että etsimään sitä korvaavia polttoaineita. Ensisijaisia korvaavia vaihtoehtoja ovat Lindforsin mukaan öljy, kivihiili, turve ja biomassa.

Kyse on kuitenkin vain väliaikaisista ratkaisuista.

— Lyhyellä tähtäimellä päästöt lisääntyvät. Pidemmällä tähtäimellä Ukrainan sota vauhdittaa koko Euroopan siirtymistä kohti entistä vihreämpiä energiaratkaisuja, Lindfors vakuuttaa.

— Tarvitsemme jatkossa vedyn kaltaista joustavaa ja varastoitavaa energiaa, joka toimii myös teollisuudessa esimerkiksi öljynjalostamisessa ja lannoitteiden raaka-aineena. Se muuttaa pysyvästi eurooppalaista energiajärjestelmää.

Suomalaisia kaukolämpölaitoksia vedyntuotanto kiinnostaa, koska prosessissa syntyy lämmitykseen soveltuvaa käytettävää hukkalämpöä. Puuhaketta käyttävä laitos voi lisäksi ottaa puuhakkeesta talteen hiilidioksidin, yhdistää sen vetyyn ja tuottaa bioperäistä liikennepolttoainetta.

Suomeen muodostuu vetyhubeja

Suunnitelmat ja tekniset ratkaisut vedyn hyödyntämisen suhteen ovat Lindforsin mukaan jo olemassa ja tiedossa. Sen sijaan lainsäädäntö, yhteiskunnan infra ja markkinat vielä puuttuvat.

EU saanee valmiiksi vetyä koskevan lainsäädännön vuoden 2024-25 paikkeilla.

Lindfors uskoo, että sen jälkeen Suomeen rakentuu niin sanottuja vetyhubeja.

Yhdeksi tulevaisuuden vetyhubiksi Lindfors ennustaa Helsingin Vuosaarta, jonka satamassa laivoihin ja rekkoihin tankataan tulevaisuudessa vetyä. Vetyä voisivat hyödyntää esimerkiksi myös lähellä sijaitsevat voimalaitos ja kahvinpaahtimo sekä Porvoon Kilpilahdessa toimiva Nesteen öljynjalostamo.

Vetyhubeja muodostunee myös Pohjanlahden rannikolle tuulivoimaloiden sekä teräs- ja metalliteollisuuden yhteyteen.

#kaasumarkkinat