Nuorten energiaunelmat, osa 2
Energiamurros on vihreän siirtymän selkäranka — kohtuullisuutta unohtamatta
23.09.2024, kello 11:22
Teksti Hanna Höijer | Kuva Scanstockphoto
28-vuotias Antti Regelin on nuorten kielellä “energianörtti”. Hän opiskelee Aalto Yliopiston Energy Systems and Markets -maisteriohjelmassa ja toimii Suomen nuorten ilmastodelegaattina.
Rautaisesta asiantuntemuksestaan huolimatta Antti tunnistaa energiakeskusteluista monia elintärkeitä osia, jotka ovat vaikeita tai epäselviä. Kuinka voidaan toteuttaa Antin unelma puhtaasta utopiasta, jossa välittömät ja kunnianhimoiset toimet mahdollistavat kilpailukykyisen Suomen ja kukoistavan luonnon?
— Tahotilan ja tekojen välillä on kuilu — politiikassa, yrityksissä, mutta myös kuluttajilla, Regelin toteaa.
Nuorten ilmastodelegaattina Antti on suomalaisten nuorten ääni ilmastoon liittyvässä keskustelussa ja politiikassa: kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
— Vaikka Suomessa tehdään upeaa ja kunnianhimoista työtä, olemme silti jäämässä jälkeen kansainvälisistä tavoitteista sekä oman ilmastolakimme määrittämästä suunnasta.
Vaikka tutkimusten mukaan suomalaiset kuluttajat ovat ilmastotietoisten kärkikaartia, teot eivät ole sen mukaisia. Ihmisiä arveluttaa siirtymän aiheuttama epävakaus ja kustannusten nousu. Silti nopeat muutokset ovat tärkeitä. Ne ovat ”vihreän siirtymän selkäranka”.
Antti kokee, että kuluttajille suunnattujen viestien on entistä vahvemmin korostettava energiamurrosta kaikkien etujen mukaisena: aidosti kannattavimpana vaihtoehtona.
Viestien täytyisi tavoittaa myös ihmiset ympäristökuplien ulkopuolelta. Tällä tavalla voidaan välttää vaikutelma ”pakkopullasta”.
Tasapaino talouskasvun, investointien ja kulutuksen vähentämisen välillä
— Kaikki ihmiset tarvitaan mukaan talkoisiin, jotta energiankulutusta voidaan ajan myötä hillitä.
Antin mielestä tämä on aihe, joka Antin mielestä on tabu energiamurrosta koskevassa keskustelussa.
Yksi syy “tabumaisuudelle” on se, että siitä puhuessa leimataan helposti antikapitalistiseksi. Etenkin nuoren ilmastoaktivistin kohtalo on usein “vihervassarin” leima puheista riippumatta. Antti näkee keskustelun kulutuksen vähentämisestä kuitenkin välttämättömänä.
— Ei ole todisteita siitä, että nykyistä elämäntyyliämme voitaisiin ylläpitää vihreästi.
Siksi Antti pitää energiamurros-sanasta enemmän kuin energiasiirtymä-sanasta. Siirtymä-sanaan sisältyy helpommin narratiivi siitä, että nykyinen kasvava kulutuksen taso yksinkertaisesti korvattaisiin uusiutuvalla energialla.
Vaikka Antti näkee, että kulutuksen vähentäminen tapahtuu kuluttajan päässä, on elinkeinoelämän löydettävä tapoja irtautua luonnonvarojen kuluttavasta käytöstä ja kyettävä osallistua keskusteluun.
Toive irtautumisesta ei Antin mielestä tarkoita “systeemin vastaisuutta”.
— Samalla toivon Suomelle taloudellista menestystä, vihreitä investointeja ja kansainvälistä kilpailukykyjä. Esimerkiksi autojen moottoreita olisi kehitettävä, mutta se ei tarkoita sitä, että moottoreiden pitäisi olla aina vain suurempia, vaan energiatehokkaampia ja päästöttömämpiä.
Lisää toimia — välittömästi
Antti edustaa ilmastopolitiikassa nuoria. Nuorten viestit voidaan tiivistää kolmeen sanaan: lisää toimia välittömästi. Vaikka hän arvostaa Suomen elinkeinoelämän tavoitteita, oli kyettävä parempaan.
— Muuten tavoitteita ei saavuteta, kuten tiede meille kertoo.
Ilmastotoimien toteuttaminen ei määräydy sen mukaan, että tehdään hieman enemmän kuin muut, vaan toimenpiteiden täytyy skaalautua sitoumuksissa pysymisen ehdoilla. Antti kokee, että kansalaiset luottavat siihen, että yritykset ovat aidosti sitoutuneet ilmastokriisin torjumiseen.
— Nyt yritysten täytyy kantaa vastuu toimien muodossa.
Samalla suomalaisen elinkeinoelämän täytyy viedä vihreitä innovaatioita ja ratkaisuja maailmalle. Etenkin sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat kysynnän hillitsemisen.
— Vaikea tasapaino, mutta sitä suomalaiset nuoret yrityksiltä odottavat. Kysymys ei ole mistään vähemmästä kuin elämästä ja kuolemasta.
Ai niin — luontokato.
— Se täytyy pysäyttää. Luontokadosta täytyy keskustella enemmän, ja biomassan käyttöä täytyy vähentää radikaalisti. Simple as that.
Sarjassa aikaisemmin julkaistut jutut:
Energia pelinappulana, epätasa-arvon muotona ja yhteisenä vastuuna
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja