Energiakriisi teki energiatehokkuudesta kansallisen harrastuksen

11.10.2024, kello 08:42

Teksti Sirpa Leino | Kuva Scanstockphoto

Suomessa on energiatehokkuutta parannettu yhteisesti sopien 1990-luvulta lähtien. Yhdestä, muutaman toimijan välisestä sopimuksesta lähdettiin liikkeelle. Energia-alan ensimmäinen energiansäästösopimus solmittiin muutamaa vuotta ennen vuosituhannen vaihdetta. Vuosille 2017–2025 solmittuihin energiatehokkuussopimuksiin on liittynyt jo 785 yritystä sekä 161 kuntaa ja kuntayhtymää, sopimusalat kattavat noin 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. 

Sopimukseen liittyneet ovat investoineet energiatehokkuuteen 1,5 miljardia euroa kuluvalla sopimuskaudella, euroina mitattuina investointeja on tehty eniten energia-alalla ja teollisuudessa. Samaan aikaan TEM on myöntänyt yli 1400 hankkeelle energiatukea 145 miljoonaa euroa. Sopimuskaudella on tähän mennessä saavutettu säästöä jopa neljä prosenttia Suomen kokonaisenergiakulutuksesta. Valtaosa syntyneestä säästöstä on kohdistunut lämpöön ja polttoaineisiin. 

Energia-alan energiatehokkuussopimukseen liittyneet energian myyjät ja jakelijat ovat sitoutuneet myös toimiin, joilla pyritään vähentämään erityisesti kotitalouksien energiankäyttöä. Toimilla tarkoitetaan neuvontaa ja viestintää sekä energian käytön vähentämiseen tai ajoittamiseen liittyvien palvelujen tarjoamista. Näillä energiayhtiöiden toimilla arvioidaan säästettävän noin yhden terawattitunnin verran vuosittain, edellä kuvattujen säästöjen lisäksi. 

Toteutettujen toimenpiteiden on arvioitu vähentäneet yritysten ja kuntien vuotuiset energiakustannuksia noin 800 miljoonaa euroa. Samalla toimet leikkaavat merkittävästi Suomen vuotuisia hiilidioksidipäästöjä. 
TEM, YM ja Energiavirasto neuvottelevat parhaillaan toimialojen kanssa seuraavasta sopimuskaudesta vuosille 2026–2035. Tavoite on, että se jatkaa saumattomasti nykyistä tuloksellista toimintaa.  

Uskallan väittää, että missään muualla maailmassa ei ole vastaavan laajuista viranomaisten, yritysten ja kuntien välistä vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelyä. 

Astetta alemmas -kampanja tavoitti, sai toimimaan ja muutti asenteita 
 
Lämmityskaudella 2022-23 Suomessa toteutettiin Astetta alemmas -informaatiokampanja, jossa kannustettiin suomalaisia kotitalouksia energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen. Energiatilanne oli muuttunut epävakaaksi Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan alettua. Energian saatavuuteen ja riittävyyteen kohdistui huomattavia epävarmuuksia ja kampanjan tavoitteena oli ennaltaehkäistä mahdollista kriisitilannetta kannustamalla kansalaisia muuttamaan energian ja sähkön kulutustottumuksiaan. 

Kotitaloudet reagoivat nopeasti sähkön hinnan nousuun sekä energiansäästövinkkeihin, joita laaja joukko toimijoita ja myös media julkaisi. Seurannan mukaan suomalaisten säästöhalukkuus lisääntyi merkittävästi ja jo joulukuussa 2022 sähköä käytettiin 10 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Huippukulutustuntien sähkönkäyttö aleni kahdeksan prosenttia. Kotitalouksien säästötoimet olivat merkitykselliset sähköpulan uhan torjumisessa. Kampanjan tavoitteena oli myös tarjota tietoa pysyvästi energiatehokkuutta parantavista toimintatavoista ja energiaratkaisuista.  Osa toimista jäi kertaluontoisiksi, toiset pysyviksi. Selvää kuitenkin on, että kampanja muutti asenteita ja lisäsi kuluttajien valmiuksia säästöön ja joustoon.

Energiansäästö ja käytön ajoittaminen muuttui kiinnostavaksi myös kotitalouksille 

Energiayhtiöistä harvemmin enää löytyy perinteisiä energianeuvojia. Energiayhtiöiden sähköiset kulutusseurannan palvelut kuitenkin tavoittavat tavalla tai toisella useimman kotitalouden. Varsinaisen loikan ovat tehneet erilaiset ohjauspalvelut, joilla pyritään helpottamaan kotitalouksien kykyä reagoida energiahinnan muutoksiin ja energiamenojen osuuteen. Näitä on kehitelty ja pilotoitu jo 15 vuotta, mutta liian tasaisen sähkön hinnan vuoksi palveluille ei ollut aikaisemmin riittävää kysyntää.  

Merkittävällä määrällä kuluttajia on jo nyt realistinen mahdollisuus osallistua kulutusjoustoon, pörssihintaisten sähkösopimusten määrä nousi vuosina 2022–2023 14 prosentista 31 prosenttiin. Energiateollisuuden arvion mukaan hybridisopimuksia on noin 8 prosentilla. Sähkön tuntihinnan tai jatkossa varttihinnan mukaan maksavaa asiakasta kiinnostaa kulutuksen ajoitus. On myös huomattu, että huippuhintojen aikana sähkönkulutusta vähentävät eniten kotitaloudet, joilla on pörssisähkösopimus. Tulevaisuudessa kuluttajilla voi olla mahdollista säästämisen lisäksi myös ansaita joustokyvyllään esim. osallistumalla erilaisille reservimarkkinoille. 

Neuvonnan ja asiakaspalvelun tarve ei kuitenkaan katoa mihinkään. Kotitaloudet ovat erilaisia ja monet tarvitsevat apua siinä, että osaavat ensin valita omaan tilanteeseen sopivimman sähkösopimuksen. Sen jälkeen voi lähteä tarkemmin pohtimaan mahdollisia tapoja säästää ja erityisesti joustaa omassa energian käytössään. 

Hyvää energiansäästöviikonloppua! 

#energiansäästö