Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, osa 3

Ei yksin vaan yhdessä

21.12.2021, kello 17:18

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Toimialojen välinen energiayhteistyö — sektori-integraatio — tehostaa toimintaa ja lähentää. Energia-alan ja teollisuuden yhteistyö vähentää parhaimmillaan myös ilmastopäästöjä. Siksi sektori-integraatio ja kansallisen ilmasto- ja energiastrategia sopivat hyvin yhteen.

Sektori-integraatio on todellinen sanahirviö. Se kaivautui yleiseen kielenkäyttöön muutama vuosi sitten. Hirviömäisestä verbaalisesta muodostaan huolimatta kyseessä on melko arkinen asia — energian fiksu käyttö.

— Sektori-integraatio on monesti niin luontaista toimintaa, että sitä ei yleensä erikseen mainita. Toimialojen välinen yhteistyö ei ole irrallinen ilmiö, vaan kokonaisuuden osa, toteaa Energiateollisuus ry:n ilmastoekonomisti Petteri Haveri.

Sektori-integraatio on tapa toimia fiksusti. Silloin eri toimialat hyödyntävät toistensa resursseja. Yhteistyö paljastaa synergiat ja mahdollisuudet entistä parempaan kustannustehokkuuteen.

— Älykäs sektoreiden välinen yhteistyö ei itsessään ole tavoite, vaan keino toteuttaa tavoitteita ja tuottaa kustannustehokkaasti ilmastoystävällisiä palveluita asiakkaille.

Toimialojen välinen yhteistyö ohjaa yrityksiä ajattelemaan uudella tavalla — mitä voimme tehdä yhdessä naapurin kanssa ja mitä sellaista naapurilla voisi olla tarjolla, joka hyödyntäisi omaa liiketoimintaa. Neljä silmää näkee yhdessä enemmän kuin kaksi — siksi yhteistyöhön on hyvä kannustaa.

Hukkalämpöjen käyttö kaukolämmön tuotannossa on oivallinen esimerkki onnistuneesta sektori-integraatiosta. Monen teollisuusprosessin yhteydessä syntyy lämpöä, joka voi olla teollisuusyritykselle ongelmallista jätettä. Kaukolämpöyrityksen kannalta hukkalämpö sen sijaan on arvokasta kaukolämmön raaka-ainetta. Ilmastopolitiikan näkökulmasta taas hukkalämpö on harakoille ja ahvenille päätyvää energiaa, jolla voidaan kaukolämpöverkossa korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

— Eri toimialojen yritysten välinen yhteistyö on luovaa toimintaa, joka voi yllättävillä tavoilla tuottaa molemmille taloudellisia hyötyä. Siksi kaikki yhteistoimintaa jäykistävät rakenteet ovat haitallisia. Jäykkiä ovat sellaiset toimintamalit, jotka edellyttävät tietyllä tavalla toimimista, Haveri toteaa.

Haveri nostaa jäykistävistä yhteistoimintaan vaikuttavista rakenteista esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa käytettävän sähkön verotuksen. Päästöttömällä sähköllä voidaan korvata hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttöä. Tähän asti tämä on ollut kuitenkin taloudellisesti kannattamatonta korkean sähköveron vuoksi.

— Vaikka sähkö olisi kaukolämpöyhtiön kannalta muuten edullista, tekee korkea vero sähkönkäytöstä kuitenkin kalliin. Tässä tapauksessa sähkövero on finanssikynnys, joka jäykistää toiminnan. Vero on usein toimintaa rajoittava tekijä, Haveri toteaa.

Ensi vuoden alussa kaukolämmön tuotannossa käytettävän sähkön vero kuitenkin laskee. Haveri on tyytyväinen.

— Korkeaa sähköveroa perusteltiin aikoinaan sillä, että verotuksella hillitään päästöjä aiheuttavan sähkön käyttöä. Peruste on kuitenkin kadonnut, kun suomalainen sähköntuotanto on puhdistunut. Samalla sähkövero on muuttunut fiskaaliseksi veroksi.

Haveri muistuttaa, että hyvin toimiva fiskaalinen vero tuo valtiolle tuloja, mutta ei rajoita ihmisten tai yritysten käyttäytymistä. Tässä esimerkissä vero muutti yrityksen käyttäytymistä, kun sähkövero teki sähköstä kannattamattoman tavan tuottaa kaukolämpöä.

— Kun maailma muuttui, ei verotus pysynyt muutoksessa mukana.

 

Sektori-integraatio ilmastostrategian sisälle

Nouseva vetytalous on hyvä esimerkki laajamittaisesta sektori-integraatiosta. Voimayhtiö rakentaa merituulivoimalaitoksia, joiden tuottaman puhtaan sähkön avulla vety-yhtiö valmistaa vetyä. Puhtaalla vedyllä terästehdas puhdistaa tuotantonsa ja kaukolämpöyhtiö käyttää vedyn valmistuksessa syntyvät hukkalämmöt kaukolämpöverkoissa. Raskas maantieliikenne taas voi tankata vetyä rekkoihin. Lisäksi vetyä voidaan varastoida ja tuottaa sillä tarpeen mukaan sähköä.

— Vetytaloudessa kyse ei siis ole pelkästään vedyn valmistuksesta, Haveri huomauttaa.

Haverin mielestä sektori-integraatiolle pitäisi antaa reilusti painoarvoa, kun hallitus kirjoittaa kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa.

— Rajapintojen pohdinta toimialojen välisessä yhteistyössä olisi hyödyllistä ja siihen pitäisi kannustaa. Aina voi ilmaantua joku uusi yritys, joka voi kehittää rajapinnoissa uuttaa liiketoimintaa. Parhaimmillaan tämä parantaa kaikkien mukana olevien yritysten kannattavuutta.

Työ- ja elinkeinoministeriön laatima sektori-integraatioraportti tunnistaa Haverin mielestä asiat hyvin. Raportista saa käyttökelpoisia eväitä, kun ilmasto- ja energiastrategiaa laaditaan. Pyörää ei tarvitse keksiä enää uudestaan.

Synergiaetuja tarjolla

Sektori-integraation toteutuminen näkyy jo kaukolämpötoiminnassa. Samalla ilmiö muuttaa toimialan perinteisiä käytäntöjä. Teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntäminen on arkipäivää jo monen kaukolämpöyrityksen toiminnassa. Vauhtia yhteistoimintaan on tuonut hakukoneyhtiöiden konesalien rakentaminen Suomeen.

Sähkön käyttö kaukolämmön tuotannossa sen sijaan on melko uusi asia. Tähän ohjaa aktiivinen tuulivoimarakentaminen. Sääriippuvaiset tuulivoimalaitokset voivat tuottaa suuria määriä sähköä silloin, kun sille ei ole ostajaa sähkömarkkinoilla. Tällöin edullisella sähköllä voidaan lämmittää suuria määriä vettä, jonka varastoiminen on edullisempaa ja helpompaa kuin sähkön varastoiminen. Kuumaa vettä voidaan syöttää suoraan kaukolämpöverkkoon tai sitä voidaan johtaa lämpövarastoista myöhempinä ajankohtina putkia pitkin koteja lämmittämään.

Energiaverkkojen yhteissuunnittelu ja yhteisrakentaminen ovat myös sektori-integraatiota parhaimmillaan. Tutkimusta ja tuotekehitystäkin eri toimialat voivat tehdä yhdessä sektori-integraation hengessä.

— Oleellista on kannustaa ja ohjata toimialoja yhteistoimintaan. Samalla on syytä selvittää, mitkä asiat ovat esteenä sektori-integraation toteutumiselle, Haveri pohtii.

Kaukolämpötoiminta itsessään on perustunut aina yhteistoimintaan ja kiertotalousajatteluun. Kun lauhdevoimalaitoksella tuotetaan sähköä, syntyy sen sivutuotteena suuria määriä lämpöä. Keski-Euroopassa lämpimät lauhdevedet johdetaan jäähtymään suurin lauhdevesitorneihin, Suomessa lämpimät lauhdevedet sen sijaan käytetään kaukolämpöverkoissa.

Toinen merkittävä sektori-integraation muoto on energiateollisuuden ja metsäteollisuuden välinen yhteistyö. Metsäteollisuuden sivutuotteet — kuoret ja sahapurut — käytetään energiantuotannossa, samoin metsäteollisuudelle kelpaamaton puuaines.

— Kyse on viime kädessä siitä, mitä poliittisesti suositaan vai suositaanko mitään. Poliittisesti ei pitäisi määritellä ainakaan yhteistoiminnan yksityiskohtia. Määrittelyt sisältävät aina riskejä ja määrittelyihin liittyvät säännöt voivat muuttua poliittisten suhdanteiden mukana. Sektori-integraatioon voidaan kuitenkin kannustaa, mutta viime kädessä markkinaehtoisuus ratkaisee sektori-integraation muodot, Haveri toteaa.

 

#energiamarkkinat #energiatalous #ilmastopolitiikka