Energiateollisuus visioi:

Edessä valoisa energiatulevaisuus

29.05.2024, kello 15:14

Teksti Hanna-Kaisa Hämälainen | Kuva Scanstockphoto

Vuonna 2040 Suomi voi olla energiamurroksen Euroopan mestari tai pelkkä velvoitteensa täyttänyt sisukas suorittaja. Energiateollisuuden tulevaisuusvisiossa tähdätään korkealle, sillä Euroopan mestaruuden tuomat uudet mahdollisuudet ovat paljon suurempia kuin sen tiellä olevat esteet.

Suomalaisen energia-alan suunta on selvä: menemme kohti yhä puhtaampaa ja toimivampaa energiajärjestelmää. Mutta kuinka lujaa ja millaisin tavoittein? Energiateollisuuden uusi energiajärjestelmävisio esittelee kaksi skenaariota vuodelle 2040: voimme olla joko Euroopan mestareita tai jäädä nykyuralle sisukkaiksi suorittajiksi.  

Visiotyötä johtanut Energiateollisuus ry:n edunvalvontajohtaja Joona Turtiaisen mukaan on selvää, että vähähiilinen energiajärjestelmä tullaan toteuttamaan joka tapauksessa. Silti myös sisukkaan suorituksen tulevaisuuskuvassa sen eteen joudutaan pistämään kaikki peliin. Tässä skenaariossa lisähyötyä Suomen kansantaloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille ei kuitenkaan onnistuta rakentamaan. 

Kunnianhimoisemmassa Euroopan mestari -skenaariossa Suomi on onnistunut houkuttelemaan maahan vihreän siirtymän investointeja, kasvattanut omaa vetytalouttaan ja moninkertaistanut puhtaan sähkön tuotannon.

— Visiossamme teemme näkyväksi sen, miten iso ero näillä skenaarioilla on ja miksi pitäisi ehdottomasti tavoitella tätä isomman kasvun tietä. Se auttaisi olennaisesti myös Suomen taloudelliseen tilanteeseen, Turtiainen kertoo. 

Vision mukaan Suomen tulee tehdä enemmän kuin vain täyttää ilmastovelvoitteensa. Puhdas energia ei ole pelkkä ilmastoteko, vaan sen välilliset vaikutukset ulottuvat laajalle. Puhtaalla energialla Suomi voi houkutella uusia teollisuuden investointeja ja elinkeinotoimintaa, jolla taas on merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Tämä kaikki sataa hyvinvointivaltion laariin. 

Puhdas sähköntuotanto on kehityksen perusta 

Suomalaisesta sähköntuotannosta 94 prosenttia on jo nyt hiilidioksidivapaata. Sähköä tarvitaan tulevaisuudessa kuitenkin runsaasti enemmän, maltillisemmassakin tulevaisuusskenaariossa tuplasti vuoteen 2023 verrattuna. Jos mielimme energiamurroksen Euroopan mestariksi, on sähköistymisen aste vuonna 2040 jopa 2,7-kertainen verrattuna viime vuoteen. 

Yksi iso sähkönkuluttaja on vetytalous. Jos Suomi tuottaisi vuonna 2040 edes yhden prosentin Euroopan vihreästä vedystä, vaatisi se 10 terawattituntia päästötöntä sähköä. Kunnianhimoisemmassa skenaariossa Suomi tuottaisi eurooppalaisesta vihreästä vedystä kymmenesosan, mikä vaatisi jopa 100 terawattituntia päästötöntä sähköä.

— Vetytalouden synty liittyy meidän vientiteollisuutemme kasvumahdollisuuksiin, ja siihen saammeko esimerkiksi uutta metallinjalostusta ja kemianteollisuutta sijoittumaan Suomeen hiilineutraalin energian ja vedyn perässä, Turtiainen toteaa.

— Kaikki rakentuu voimakkaan puhtaan sähköntuotannon kasvun päälle. Näyttää siltä, että suurin potentiaali on tuulivoiman rakentamisen jatkamisessa, ensin maalle ja vähän myöhemmin myös merelle. 

Vaikka isoimmat tarvittavat energiamäärät tulevat tuulivoimasta, voi myös aurinkovoima kasvaa merkittävään rooliin. Lisäksi pienydinvoimaan kohdistuu paljon odotuksia, niin sähkön kuin kaukolämmön tuotannossa.  

Verkkoinvestoinnit mahdollistavat murroksen 

Pelkkä tuotannon kasvattaminen tai vetytalouden synnyttäminen eivät vielä riitä. Energiamurros edellyttää merkittäviä investointeja niin sähkö-, lämpö- kuin kaasu- ja vetyverkkoihin. Energia on saatava siirtymään joustavasti ja sulavasti uuden tuotannon ja kulutuksen välillä.

— Sähkön kantaverkkoon tarvintaan vähintään kahdeksan, ehkä jopa yli kymmenen, uutta etelä-pohjoissuuntaista yhteyttä. Sähkön jakeluverkkojen tarve kasvaa vähintään 90 ja mahdollisesti jopa 160 prosenttia, Turtiainen sanoo. 

Myös kaukolämpöverkkoa pitää kasvattaa.

— Esimerkiksi vedyntuotanto tai hiilidioksidin talteenotto voimalaitoksista tuottavat paljon lämpöä. Sen kierrätys lämpöverkkoon on tärkeä osa tätä yhtälöä. Verkkoinvestoinnit on se, mikä mahdollistaa koko tulevaisuuden energiajärjestelmän toiminnan. 

— Tulevaisuus rakentuu voimakkaan puhtaan sähköntuotannon kasvun päälle, toteaa Energiateollisuus ry:n edunvalvontajohtaja Joona Turtiainen.

Miten mestariksi tullaan? 

Tulevaisuus ei tapahdu itsestään, eikä energiamurroksen Euroopan mestaruutta voiteta pelkällä perustekemisellä. Mitä vision kunnianhimoisemman skenaarion toteuttaminen meiltä sitten vaatii? Turtiaisen mukaan ainakin rohkeutta, mutta aika paljon muutakin. Katseet kohdistuvat niin kotimaan kuin Brysselin päättäjien suuntiin.

— Yksi keskeinen asia on se, millä tavalla EU asettaa omia 2040-tavoitteitaan ja millaista ohjausta seuraava komissio tekee, Turtiainen toteaa.

— Kotimaassa Suomen hallitusohjelma on hyvä ja siinä on paljon energia-alan kanssa samansuuntaisia tavoitteita. 

Näihin tavoitteisiin lukeutuu muun muassa luvituksen sujuvoittaminen, tuulivoiman rakentaminen itäiseen Suomeen, sekä pienydinvoiman ja vesivoimahankkeiden edistäminen.

— Nyt on kyse siitä, onnistuuko hallitus toteuttamaan hyvät uudistushankkeensa ja saadaanko EU:n linja pidettyä riittävän selkeänä, jotta meidän monipuoliseen tuotantopalettiin ja markkinaehtoisuuteen perustuva energiajärjestelmä on mahdollinen.

Energiateollisuus ry:n visioon voi tutustua tarkemmin täällä.

 

#energia ja asiakas #energiapolitiikka