Minkälaista on tulevaisuuden kaukolämpö?

Asiakkaiden odotukset ohjaavat

13.09.2024, kello 10:59

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Valtakunnalliset kauppaketjut käyttävät paljon energiaa. Kun kauppojen asiakkaiden ympäristötietoisuus kasvaa, heijastuvat kuluttajien arvojen muutokset kauppojen toimintaan. Asiakkaiden odotukset saattavat vaikuttaa jopa siihen, minkälaisella kaukolämmöllä kauppaketjut lämmittävät kiinteistöjään.

S-ryhmällä ja K-ryhmällä on yhteensä 83 prosentin markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupasta. Kumpikin ryhmä on suuri energiapalveluiden ostaja. Kaupan ala haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä mahdollistaa kuluttajien vähähiiliset valinnat, mutta edistää myös Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista.

S-ryhmän tavoitteet ovat toimialan tavoitteita tiukemmat. S-ryhmän kurottelee hiilinegatiiviseksi jo vuoden 2025 loppuun mennessä. Kaupparyhmän tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin esimerkiksi kaikki S-ryhmän käyttämästä sähköstä tuotettaisiin kokonaan uusiutuvilla.

K-ryhmän tavoitteet ovat samansuuntaiset: hiilineutraalius vuonna 2025. Päästöttömiä K-ryhmän toiminnan ja kuljetuksien pitäisi olla vuoteen 2030 mennessä. Vuosien 2025–2030 välisenä aikana K-ryhmä kompensoi aiheuttamansa päästöt. Kompensoinnista pitäisi päästä eroon vuoteen 2030 mennessä.

K-ryhmällä on yli 1200 kauppaa Suomessa, S-ryhmällä toimipaikkoja on noin 2000. Näin valtavan kiinteistömassan energiahankinnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat jo energiatuotteiden tarjontaan. Mitä jos suuri toimija ei enää halua ostaa polttamalla tuotettua kaukolämpöä?

Loimua Oy:n asiakkuus- ja kehitysjohtaja Miikka Veikkola tunnistaa kaukolämpöasiakkaiden keskuudessa tapahtuneen muutoksen.

— Kaukolämpöyhtiön tuote oli vuosikymmenet ”vastapainekuorma”. Vielä vuonna 2011 kaukolämpöyhtiöillä ei välttämättä ollut asiakasrekisteriä, vaan rekisteröinti perustui käyttöpaikkanumeroihin.

— Vuonna 2018 kaukolämpöasiakkaiden ilmastotietoisuudessa tapahtui todellinen herääminen. Sitten tuli koronapandemia ja sen jälkeen energiakriisi, jolloin energiatuotteiden hinnat kääntyivät nousuun.

Nyt kaukolämpöasiakkaiden odotuksiin on entistä haastavampaa vastata.

— Yhä useammat haluavat ympäristöystävällistä ja vastuullisesti tuotettua energiaa mahdollisimman halvalla. Ostopäätökset eivät aina perustu tietoon.

Veikkola kuitenkin huomauttaa, että vastuullisesti toimiva ja hyvää tarkoittava yritys erottuu kyllä joukosta.

Loimua Oy tuottaa ja jakelee kaukolämpöä useilla paikkakunnilla: Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Hattulassa, Akaalla, Heinolassa, Kärkölässä, Vilppulassa, Jyväskylässä, Laukaalla, Uuraisissa, Oulaisissa, Kärsämäellä ja Sievissä. Lisäksi yhtiö on osakkaana Oriveden Aluelämpö Oy:ssä.

Yhtiön omistaa kansainvälisten pääomasijoittajien ryhmä, johon kuuluvat Abrdn plc, DIF Capital Partners ja LPPI Infrastructure Investments LP. Aikaisemmin yhtiön omisti Elenia Lämpö Oy ja sitä ennen Vattenfall.

Kuluttajatrendit haastavat yritykset

Asiakkaiden toimintatapoja — trendejä — tutkinut futuristi Elina Hiltunen arvelee, että suurin osa kaukolämpöyhtiöiden kotitalousasiakkaista pitää hintaa yhä tärkeimpänä tekijänä.

— Kotitalouskuluttajilla on tosin ristiriitaisia odotuksia. Kuluttaja voi toimia samaan aikaan sekä ekologisesti että ympäristövastaisesti. Jos yritykset osaavat tarjota selkeitä ratkaisuita, jotka edistävät vastuullisuutta ja ovat ympäristöystävällisiä, on niihin helppo tarttua.

Esimerkiksi Hiltunen nostaa rahoitussektorin.

— Pankit eivät enää rahoita fossiilitalouden kohteita. Pankkitoimiala puhdistuu, mutta pankkien asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään.

Hiltunen toteaa, että yritysten asiakkaat toimivat usein tunnistettavien trendien mukaisesti. ”Halpaa, helppoa ja heti” on yksi todennäköinen kaukolämpöyrityksen asiakkaan noudattama trendi. Silloin asiakas ei ajattele tuotteen ympäristövaikutuksia. Tutkimuksissaan Hiltunen on tunnistanut 23 erilaista kuluttajatrendiä tai kuluttajaryhmää.

— Yritysten on osattava tunnistaa trendit tai muuten ne eivät enää ymmärrä asiakkaitaan. Miten trendit ylipäätään vaikuttavat yritykseemme — tätäkin olisi osattava arvioida. Trendit saattavat olla yritykselle myös ponnahduslauta. Tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan sitä tehdään.

Viestinnässä onnistuminen korostuu yhä enemmän. Mitkä ovat ne keinot, joilla yritys tavoittaa kohderyhmänsä — ja kaikki lukuisia erilaisia trendejä edustavat asiakkaansa.

Päästöistä eroon — kannattavasti

Puolet K-ryhmän kaikista päästöistä syntyy kiinteistöissä käytetystä lämmöstä. Keskon tavoitteena on hiilineutraalisuus vuoteen 2025 mennessä ja päästöttömyys vuoteen 2030 mennessä.

— K-ryhmän on tehtävä tulosta, mutta samalla päästöistä pitäisi päästä eroon. Lisäksi liiketoiminnan on oltava kannattavaa, toteaa Keskon energiajohtaja Antti Kokkonen.

K-ryhmässä päästöjä aiheuttavat eniten ruokakaupat. Niissä syntyy myös suuret määrät hukkalämpöjä, joista osa voidaan käyttää itse. Kokkonen arvelee, että K-ryhmän kiinteistöjen kaukolämmön kulutus voidaan jopa puolittaa parantamalla energiatehokkuustoimia.

Kokkonen kertoo, että aikoinaan K-ryhmä pääsi eroon maakaasun käytöstä juuri kaukolämmön avulla. Nyt osa ostetusta kaukolämmöstä voidaan korvata kiinteistöissä syntyvien hukkalämpöjen avulla.

— Käytännössä kaukolämpöyhtiöt joutuvat kilpailemaan Keskon oman energiatuotannon kanssa samalla tavalla kuin kaukolämpöyhtiöt kilpailevat maalämpöä tai muita kiinteistökohtaisia lämmitysmuotoja vastaan.

Loimua Oy:n Miikka Veikkola kertoo, että kauppakiinteistöjen energiatarpeen supistuminen on havaittu kaukolämpöalalla.

— Kaupan kiinteistöt ovat alueellisesti erilaisia, mutta energiatehokkuuden kasvaessa kiinteistöt käyttävät vähemmän myös kaukolämpöä. Tämä on kaikille erilaisille kiinteistöille yhteistä.

— Kaukolämmitys on kuitenkin vain osa kaupan kiinteistöjen energiankäyttöä.

Kaukolämpöyhtiöillä on monesti mahdollisuuksia — ja mielenkiintoa — tehdä laajempaa energiayhteistyötä paikallisten kauppiaiden kanssa. Veikkolan mukaan paikallisesti toimivan kaukolämpöyhtiön on vaikea päästä mukaan keskusteluun, koska valtakunnalliset kauppaketjut tekevät usein päätöksiä keskitetysti.

Vastuullinen toiminta korostuu

Kokkonen muistuttaa, että odotukset kaupan vastuullisesta toiminnasta siivilöityvät sijoittajien, rahoittajien, osakkeenomistajien ja asiakkaiden läpi aina kaukolämpöyhtiöön asti.

— Vastuullisuus on laaja käsite. Siihen liittyy myös sosiaalista, hallinnollista ja taloudellista toimintaa, vaikka energia-alalla vastuullisuus nähdään usein vain ympäristö- tai ilmastotoimina.

Kokkonen toteaa, että K-ryhmä haluaa tietää entistä tarkemmin, miten kauppakiinteistöihin toimitettu kaukolämpö on valmistettu.

— Jos kaukolämpöä tuotetaan puulla, haluaisimme tietää mistä puu on peräisin ja onko meille tarjottu kaukolämpö tuotettu vastuullisesti.

Elina Hiltusen kokemuksen mukaan ilmastokysymykset näkyvät yritystoiminnassa selvimmin. Vastuullisuuden käsite on kuitenkin vielä vakiintumaton. Hiltunen arvelee, että luontokadon torjumista varten olisi kehitettävä runsaasti uusia toimintamalleja.

— Vastuullisuuden periaatteet ja teot eivät aina vastaa toisiaan. Media ja some ovat kuitenkin todella raakoja, jos periaatteiden vastaisesta toiminnasta narahtaa kiinni. Vastuullisuus ei saa olla pelkkiä hienoja sanoja.

Miikka Veikkola toteaa, että suurimmat paineet kaukolämpöyhtiöille asettavat yritysasiakkaat. Taloyhtiöt eivät vielä kysele vastuullisuudesta tai kaukolämmön alkuperästä juuri mitään.

— Biodiversiteettiasiat kohdistuvat jo hankintaketjuihin. Yleensä yritysten ohjaus on tiukempaa silloin, kun yritysten taustalla on kansainvälistä omistusta ja vaativia rahoittajia. Esimerkiksi Loimua Oy:llä on kansainväliset omistajat.

Yleisesti ottaen kaukolämmön alkuperä ei ole kovin yleinen keskustelunaihe Suomessa. Veikkola ennustaa, että esimerkiksi puuhakkeen alkuperää kysytään tulevaisuudessa yhä useammin. Jos yhtiö kertoo myyvänsä vihreää kaukolämpöä, niin se on voitava osoittaa.

K-ryhmän Kokkonen kertoo, että Paikallisvoima ry:n päästölaskuri on hyvä tapa todentaa yksittäisen kaukolämpöyhtiön tuotannon ilmastovaikutukset. Sen avulla pääsee oikealle hehtaarille, kun kauppa suunnittelee investointejaan.

— Insinööreillä ja tieteentekijöillä on usein kynnys liian korkealla. Joskus hahmottamiseen riittää hehtaari, Hiltunen muistuttaa.

#energia ja asiakas #kaukolämpö