Antti Kohopää

Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö

Ursula von der Leyenin State of the Union puhe oli harkitsematon ja vaarallinen

22.09.2022, kello 12:41

Kuva: Scanstockphoto ja Pekka Hannila

Suomessa, jossa markkinamalli on saanut toimia vähimmillä poliittisilla interventioilla, tehdään tällä hetkellä kolmanneksi eniten investointeja tuulivoimaan kaikista EU-maista. Lisäksi markkinamalli on rahoittanut investointeja uuteen ja olemassa olevaan ydinvoimaan ja kymmeniin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin. Malli on mahdollistanut myös investoinnit olemassa olevaan vesivoimaan ja yli miljoonaan lämpöpumppuun. Energian käyttäjät ovat tehneet lisäksi lukemattomia omia investointeja.

Suomalaiset ovat olleet ylpeitä pohjoismaisista sähkömarkkinoista. Sota ei saa viedä ylpeyttämme emmekä sodan takia saa rikkoa sitä, mikä on toiminut kaksi vuosikymmentä. Kun Pohjoismaita katsottiin aiemmin markkina-asioissa ylöspäin, on nyt nähtävissä päinvastaista. Markkinan puolustajia katsotaan jopa oudoksuen kriisin keskellä.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti vuotuisen unionin tilaa käsittelevän ”state of the union” puheensa viime viikolla. Puheessa oli sähkön näkökulmasta kaksi teemaa. Ensinnäkin VDL esitteli lyhyen aikavälin toimenpiteitä sähkön hinnan suitsimiseksi tulevana talvena. Toiseksi VDL viittasi puheessaan tarpeeseen reformoida sähkömarkkina. Näitä ei tule sekoittaa keskenään ja keskityn nyt jälkimmäiseen.

von der Leyen totesi, että nykyisestä marginaalihinnoitteluun perustuvasta sähkömarkkinamallista on aika ajanut ohitse eikä sitä voi enää perustella asiakkaille, ja että tarvitsemme pikaisesti perusteellisen sähkömarkkinareformin. VDL korosti tarvetta erottaa kaasun hinta sähkön hinnasta. Samaan narratiiviin on moni muukin poliitikko tarttunut. Hän myös kiirehtii uudistusta. Työ, jonka aiemmin arvioitiin vievän vuosia huolellisine pohjatöineen, aiotaan toteuttaa kuukausissa. Alalla tämä aiheuttaa hermostuneisuutta.

von der Leyenin puhe oli harkitsematon ja vaarallinen. On aivan selvää, että tällä hetkellä sähkön hinnat ovat tasolla, jota poliitikkojen on vaikeaa perustella ihmisille. On myös selvää, että sähkömarkkinamallia ei ole tehty nykyisiin poikkeuksellisiin oloihin. Mallia ei ole suunniteltu kohtaamaan tarjontashokkia, jonka eteen jouduimme. Juurisyy korkeisiin hintoihin on Venäjän aloittama sota ja sitä seurannut energian ja raaka-aineiden niukkuus Euroopassa, ei markkinamallin toimimattomuus.

Tulevaisuuden sähkömarkkinamallin lähtöolettamana ei tule olla kriisin jatkuminen vuosikymmeniä tai Euroopan kyvyttömyys tasapainottaa markkinoita ja tuottaa investointeja omaan energiaan. Nyt on vaarana, että poliittisesti sitoudutaan narratiiviin, joka ei ole parin vuoden päästä ole relevantti. Akuutti kaasun ja sähkön välisen hinnan välinen kytkös. On riskinä, että markkinamallia muuttamalla ratkotaan kriisiä, kun pitäisi ratkoa pitkän aikavälin investointihaastetta.

Markkinamallin uudistamisen lähtökohtana tulee olla kysymys siitä millainen markkinamalli tuottaa energiainvestointeja, jotka rahoitetaan markkinoilta saatavilla tuotoilla. Tämä on myös reitti edullisempaan ja kilpailukykyisempään energiaan vähänkään pidemmällä aikavälillä.

Sähkömarkkinoiden arviointiin ja sähkömarkkinamallin perusteelliseenkin uudistamiseen tulee suhtautua avoimin mielin. Tämä on kuitenkin tehtävä vastuullisesti. Euroopassa puhtaaseen sähköntuotantoon pitäisi tällä ja seuraavilla vuosikymmenillä investoida 80 miljardia euroa – joka vuosi. Energiaa käyttävien asiakkaiden on investoitava energian käyttöön monin verroin, kun fossiiliset vaihdetaan päästöttömiin ja sähköön perustuviin ratkaisuihin.

Holtittomilla markkinamallipuheilla voidaan pahimmillaan hidastaa näitä investointeja. Jokainen investoimatta jäävä miljardi vaikeuttaa mahdollisuuksia vähentää päästöjämme riittävästi. Holtittomien puheiden rinnalle tarvitsemme tolkun ääniä pohjolasta.

#energia ja Eurooppa #energiamarkkinat

Jaa artikkeli: