Jukka Leskelä

Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja

Ukraina, Venäjä, energia ja Suomi

26.02.2022, kello 07:55

Kuva: Scanstockphoto

Suomeen tuodaan Venäjältä vuosittain mittavasti energiaa eri muodoissa. Tällä on pitkät perinteet ja yleisesti kansainvälinen kaupankäynti luo paitsi taloudellista vaurautta, myös poliittista vakautta. Valitettavasti vakaus on nyt tiessään ja huoli koskien Suomen energiariippuvuutta Venäjästä on ymmärrettävä.

Vaikka energiastamme jopa yli 60 prosenttia tulee Venäjältä, olen asiaa eri foorumeilla kommentoidessani uskaltanut sanoa, että vaikka kaikki tuonti pysähtyisi, sähkö- ja lämpöhuoltomme ei vaarantuisi.

Näkemykseni ei ole optimismia, vaan sille on hyvät perusteet. Sähköstämme vain kymmenesosa tulee Venäjältä. Olemme lisänneet omaa tuotantoamme ja yhteyksiä muihin naapurimaihin. Lämmityksen energialähteistä vain pieni osa on fossiilisia tuontipolttoaineita. Yksikään maamme alueellisista kaukolämpöjärjestelmistä ei ole riippuvainen kaasusta.

Kaasun suhteen olemme itse asiassa erittäin hyvässä asemassa verrattuna melkein kaikkiin muihin EU-maihin, koska kotiemme lämmitys, vedenlämmitys ja ruuanlaitto perustuvat muihin energialähteisiin kuin kaasuun.

Muita Venäjältä tulevia polttoaineita, kuten hiiltä, öljyä ja puuta, voi ostaa muualta. Toki kaasunkin suhteen tilanne on parempi kuin takavuosina, kun olemme Baltic Connectorin kautta yhteydessä Baltian kaasumarkkinoihin. Latvian kaasuvarasto ja Liettuan nesteytetyn kaasun terminaali ovat tämän putken päässä.

Sähkö- ja lämpöhuoltomme jatkuvuus voidaan varmistaa, mutta erilaiset häiriöt energiatoimituksissa voivat aiheuttaa mittavia toiminnallisia ja taloudellisia haasteita.

Energialähteiden tarjonnan väheneminen nostaisi väistämättä hintoja niin sähkö-, kaasu- kuin polttoainemarkkinoilla. Jo nyt korkeat energiakustannukset voisivat kasvaa edelleen. Kansalaisten ostovoima ja yritysten toimintaedellytykset voisivat heiketä. Monilla energiayhtiöillä olisi haasteita korvata energian hankintaansa, erityisesti kriisin pitkittyessä.

Monilla teollisuusyhtiöillä, esimerkiksi kemian teollisuudessa, olisi suuria vaikeuksia korvata kaasu, jos sen toimituksiin tulisi katkoja. Tuotteiden hinnat voisivat nousta huomattavasti. Energia on merkittävä kustannustekijä monessa Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeässä tuotteessa, samoin kuin elintarvikeketjussa.

Energian saatavuudesta ja toimitusvarmuudesta on kaikissa oloissa pidettävä huolta niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Suomen tavoite vähentää fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä on edelleen tärkeä, ja se on ollut tuloksellinen strategia erityisesti sähkön ja lämmön tuotannossa.

Toinen keskeinen asia on energiajärjestelmän monipuolisuus. Tarvitsemme jatkossakin niin varastoitavia polttoaineita, säätökykyistä tuotantoa, puhdasta perusvoimaa massiivisesti kasvavan tuulivoiman ja kehittyvän aurinkosähkön rinnalle.

Kolmas resilienssin ja samalla ilmastoneutraalin järjestelmän kannalta keskeinen asia on energiaverkkojen - sähkö, kaasu ja lämpö - kehittäminen.

Ja vielä: tarvitsemme laajat ja toimivat energiamarkkinat.

Suomen energiajärjestelmän luotettavuus perustuu toimiviin energiamarkkinoihin ja niille sen pitää jatkossakin perustua. Ilmastopolitiikasta ei tarvitse eikä tule tinkiä, vaan jatkaa määrätietoisesti investointeja puhtaan energiantuotannon lisäksi teollisuuden prosessien ja liikenteen fossiilisten energialähteiden käytön vähentämiseen.

Huolimatta mittavasta energiantuonnista Venäjältä ja käsillä olevasta kriisistä meillä on erinomainen tilaisuus kehittää energiajärjestelmäämme merkittäväksi kilpailukykytekijäksi Suomelle. Sellaiseksi, jossa energia on ilmastoneutraalia, vastuullisesti tuotettua ja käytettyä sekä huomattavasti nykyistäkin vähemmän riippuvainen kansainvälisten kriisien vaikutuksista.

Energiateollisuus pyrkii omilla toimillaan tätä edistämään.

#energia ja Eurooppa

Jaa artikkeli: