Yksi alkavan vaalikauden suurin kysymys tulee olemaan vihreän siirtymän jatko. Ilmastotavoitteista ei pidä pakittaa, mutta myös siirtymän taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys on nostettava vahvempaan rooliin.

Viime eurovaaleissa kärkiteemaksi nousi ilmastonmuutos. Von der Leyenin komissio asetti tavoitteeksi ilmastoneutraalin Euroopan vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen myötä on säädetty ennätysmäärä  ympäristö- , ilmasto- ja energiapolitiikan lainsäädäntöä. Vuoteen 2030 mennessä 55 prosentin päästövähennyksiin tähtäävä energialainsäädäntöä laajasti päivittävä Fit for 55-paketti on viety läpi nopealla sykkeellä.

Monia tärkeitä tavoitteita on saatu vietyä eteenpäin. Päästökauppajärjestelmää laajennetaan, sähkömarkkinaa uudistetaan markkinaehtoisesti ja hiilinielulaskentaa selkeytetään. Vaalikauden suuret haasteet ovat vauhdittaneet energiamuorrosta; historiallisesta 1,8 biljoonan euron koronaelpymispaketista kolmasosa on ohjattu puhtaan siirtymän vauhdittamiseen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan RePowerEU -paketti ja energiapakotteita on luotu vauhdittamaan venäläisestä fossiilienergiasta irtautumista. Alkukankeuksien jälkeen tässä on edistytty lähtötaso huomioiden kohtalaisesti. Kivihiilen tuonti on täysin lopetettu, raakaöljystä enää muutama prosentti ja kaasustakin alle 15 prosenttia tuodaan enää EU-alueelle Venäjältä. Nyt sanktioita pitää laajentaa kattamaan yksiselitteisesti kaikki energiamuodot.

 Samalla kun tärkeitä askelia on otettu, on osa keinoista ollut valitettavan epäonnistuneita. Komissio ei ole aina onnistunut suuren lainsäädäntömäärän koordinoinnissa, vaan on päätynyt esittämään osin liiallista, päällekkäistä ja ristikkäistä sääntelyä. Esimerkkinä komission eri yhteyksissä ajama ‘energiatehokkuus ensin’ periaate, joka on räikeässä ristiriidassa yhteiskuntien sähköistymisen ja vetytalouden luomisen kanssa. Komission omankin arvion mukaan sähkön osuus EU:n energian loppukulutuksesta kasvaa nykyisestä 25 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Ristiriitaisia viestejä on saatu myös bioenergian suhteen. Samalla kun yhtäältä komissio on kannustanut uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja energiaomavaraisuutta, toisaalla on luotu rajoituksia kestävän bioenergian hyödyntämiseen.

Kaikkiaan lainsäädäntövauhdissa on valitettavan usein unohtunut teknologianeutraalius ja jäsenmaiden erityispiirteet. Suomelle tämä on tarkoittanut erityisesti ydinvoiman ja bioenergian hyötyjen kyseenalaistamista. Suomen kylmään ilmastoon, harvaan asutukseen ja pitkiin etäisyyksiin liittyvät erityispiirteet ovat usein jääneet tunnistamatta. Edunvalvojilla ja meillä mepeillä on riittänyt työsarkaa komission esitysten korjaamisessa Suomen lähtökohtiin sopiviksi.

Korostetusti ilmastotoimiin keskittyneen vaalikauden jälkeen vastaliikettä on odotettavissa. Samalla kun ilmastonmuutos ei teemana ole mihinkään hävinnyt, Eurooppaa haastaa ennennäkemättömällä tavalla kansainvälisten jännitteiden kasvu, geotalouden nousu ja uudenlainen blokkiutuminen. Kilpailu raaka-aineista, infrastruktuurista ja teknologioista kiristyy, energiakriisi ja inflaatio näkyvät ihmisten arjessa.

EU-vaaleissa on nyt keskityttävä Euroopan kilpailukyvyn, talouden ja turvallisuuden vahvistamiseen. Tähän Suomen hallituksen tavoitteet tulevan komission ohjelmaan vaikuttamiseksi ovat erinomainen pohja. Kärjiksi on valikoitu Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, kokonaisturvallisuuden parantaminen sekä puhtaan siirtymän ja kiertotalouden edistäminen, mukaan lukien biotalouden mahdollisuuksien parempi huomiointi.

Puhdas siirtymä vahvistaa unionin ja Suomen strategista kilpailukykyä, kunhan se toteutetaan oikein. Energiasektorilla tämä vaatii tulevalla kaudella sääntelyn keventämistä, lupaprosessien sujuvoittamista ja kustannustehokkuuden parempaa huomioimista. On keskityttävä järkevään toimeenpanoon ja varmistettava siirtymän oikeudenmukaisuus.

Myönteinen askel on helmikuussa 2024 julkaistu komission 2040-ilmastosuunnitelma, joka esittää EU:lle 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2040 mennessä. Suunnitelma on aiempia avauksia teknologianeutraalimpi. Ensimmäistä kertaa ydinvoima listataan tasavertaiseksi energialähteeksi uusiutuvien energioiden kanssa ja uusiin teknologioihin, kuten hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, suhtaudutaan myönteisesti. Suhtautuminen ydinvoimaan on yleisestikin muuttunut positiivisemmaksi useissa EU-jäsenmaissa Venäjän hyökkäyssodan myötä. Myös bioenergian merkitystä energiariippuvuuden vähentämisessä on alettu tunnistaa.

Strategisen kilpailukyvyn haaste tulevalla kaudella tulee olemaan geopoliittisten jännitteiden ja teknologisten muutosten aiheuttamien riskien minimoiminen kuitenkin niin, että Euroopan talous pysyy mahdollisimman avoimena ja sisämarkkinat toimivina. Energian osalta tämä vaatii edelleen panostamista eurooppalaisen energiamarkkinan yhtenäisyyteen ja rajat ylittävään moderniin infrastruktuuriin. Tässä Suomella puhtaan energian edelläkävijänä on paljon voitettavaa.

#energia ja Eurooppa #energiapolitiikka #EU