Pekka Salomaa
kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n energiakauppajohtaja
Miten kompensoida kallistunut energia?
09.02.2022, kello 13:47
Kuva: Scanstockphoto
Mahdolliset kompensaatiot kohonneista energian hinnoista ovat poliitikkojen päätettävä asia. Uskallan kuitenkin esittää muutamia huomioita keskusteluun sähköasiakkuuden, energiamarkkinoiden ja menossa olevan energiamurroksen tai energiamuutoksen näkökulmista. Loppuun asti mietittyjä ratkaisuja minulla ei ole, mutta toivottavasti hyviä kysymyksiä. Bensan ja dieselin jätän kuitenkin sivuun.
Päättäjien on hyvä muistaa, että valtiontalouden tasapainoa on peräänkuulutettu jo pitkään. Kompensaatio ei tasapainoa helpota. Samalla on syytä miettiä sitä, miten tuki kohdentuu oikeaan tarpeeseen ja miten se aikanaan loppuisi.
Sähkön markkinahinnan viimevuotinen nousu ei johdu ilmastotoimista, vaan päinvastoin liian suuresta riippuvuudesta fossiilisista polttoaineista — varsinkin maakaasusta. Monista syistä johtuva maakaasun niukkuus on nostanut kaasun hinnan EU:ssa vuoden 2021 aikana viisinkertaiseksi. Kaasu on useissa EU-maissa merkittävä sähköntuotannon polttoaine, kuten on myös kivihiili. Fossiiliriippuvuuden vähentämisen pitäisi nyt olla tärkein juttu, jotta tulevia pitkäkestoisia korkeiden kustannusten jaksoja pystytään välttämään. Myös Suomessa sähkön hinta on noussut paljon — mutta vähemmän kuin maissa, joissa tuontikaasulla tehdään paljon sähköä.
Energia-alan investointien osuus on vuosittain 35–40 prosenttia Suomen kaikista teollisista investoinneista. Niiden avulla toteutetaan siirtymää kohti puhtaampaa energiaa. Merkittävä osa investoinneista kohdistuu energiaverkkoihin, joiden ylläpito mahdollistaa päästöjen vähentämisen myös muilla toimialoilla.
Ilmastonmuutoksen torjunta on otettu energia-alalla vakavasti. Työtä ei pidä missään nimessä hidastaa tai keskeyttää.
Sähkön keskimääräisen hintatason odotetaan johdannaismarkkinoiden kaupankäyntitietojen perusteella laskevan kuluvan vuoden aikana lähemmäs totuttuja tasoja. Samalla sähkön hintavaihtelut päivän sisällä ja päivien välillä säilyvät ja jopa kasvavat, koska tuuli- ja ydinvoiman osuus kasvaa. Samalla kulutuksen muutoksia paremmin heijastavien lauhdevoiman sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus pienenee.
Yritysten ja kuluttajien kannattaa uudessa energiamaailmassa kiinnittää entistä enemmän huomiota sähkönkäytön ajoitukseen: öisin ja runsaan tuulen aikaan sähkö voi olla hyvin edullista verrattuna tuulettomaan päivään. Yksilön, energiajärjestelmän ja yhteiskunnan edut kohtaavat tässä: joustava sähkönkäyttö on kaikkien etu.
Tuotannon muuntuessa on entistä tärkeämpää, että asiakas voi valita oikea-aikaiseen joustoon kannustavia pörssisidonnaisia sopimuksia, vaikka juuri nyt niillä on huono maine. Pörssisähkö on ollut keskimäärin kiinteähintaista edullisempaa, mutta pörssisähkösopimuksen valitseva joutuu miettimään myös sitä, kestääkö talous poikkeuksellisen korkeiden hintojen ajan. Valintaan tarvitaan varmasti lisää informaatioapua.
Teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistyminen on keskeinen väline päästöjen vähentämisessä, kun öljytuotteista siirrytään tuuli-, ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön hyödyntämiseen. Tämän tavoitteen kannalta sähkön verottamisen järkevyys on ylipäätään kyseenalaista. Valtio kaipaa verotulonsa, se on selvä. Pitäisi katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja miettiä, voiko valtio odottaa saavansa nykyisen kaltaisia energiaverotuloja puhtaan energian käyttöön perustuvassa tulevaisuudessa.
Mutta ihmisten akuutin murheen ratkaisuun kaivataan lyhyen aikavälin ratkaisuja. Kateeksi ei käy ministeriöiden virkamiehiä ja poliitikkoja, jotka joutuvat etsimään tapoja kompensoida hädässä olevien ihmisten kallistuneita energiakustannuksia ilman, että pelastustoimiin tärväytyisi ylen määri valtion varoja.
Sähköenergian osalta kuluttajien tilanne vaihtelee suunnattomasti — samoin kompensaation tarve samoin. Yli puolella kuluttajista on määräaikainen sähkösopimus. Jos se on tehty ennen viime syksyä, asiakas törmää uuteen hintatasoon vasta sopimuksensa päättyessä — riippuen mitkä silloin ovat seuraavien kahden vuoden hintaodotukset. Noin 40 prosentilla on ”perinteinen” toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jonka hintamuutoksista myyjän on ilmoitettava vähintään kuukautta ennen muutosta. Muutoksien ajoitus ja suuruus on myyjäkohtaista.
Selvimmin tilanne on näkynyt pörssisidonnaisen sopimuksen tehneille. Moni näistä tosin vaihtoi sopimuksensa jo syksyllä kiinteähintaiseen. Yksilötasolla aiemmin tehdyt valinnat määrittävät kuluttajahinnalle hirmu ison vaihteluvälin.
Suomessa on jo viitattu Norjassa käytössä olevaan kompensaatiomalliin. Tosin tilanne Norjassa on hyvin erilainen kuin Suomessa. Norjassa valtaosalla asiakkaista on pörssisidonnainen sopimus, joten myös kompensaatio voi olla sama kaikille sähkönkäyttöön suhteutettuna. Sitä paitsi öljyrahastoineen Norjan valtionkassassa on pelivaraa.
Mitä kautta mahdollinen kompensaatio voisi toteutua? Suomessa on koko ajan käytössä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia varten toimeentulotuki, jolla voi tuen ehtojen täyttyessä saada maksettua myös sähkölaskun. Kun halutaan toteuttaa suurta ihmisjoukkoa koskeva kompensaatio, ei Kelan luukku oleva sopiva väylä.
Eräs vaihtoehto on verotus. Jossain on mainittu sähköveron määräaikainen alennus. Jos tähän päädytään, on mietittävä myös veronalennuksen teknistä toteutusta. Jakeluverkkoyhtiöt keräävät sähköveron. Siksi toteutuksen pitää olla sellainen, että se voidaan toteuttaa jakeluverkkoyhtiöiden tietojärjestelmissä. Lisäksi sen pitää olla sopusoinnussa verojärjestelmän kanssa.
Joitain toimia voidaan tehdä tuloverotuksen kautta, jolloin kyse on verohallinnon tietojärjestelmien käytöstä. Molemmissa tapauksissa pitää huolella miettiä myös sitä, miten apu ehtii sitä eniten kaipaaville riittävän nopeasti — eikä esimerkiksi vasta vuoden 2022 verotuksen valmistuessa.
Kuka kompensaation ansaitsee? Minulla on pörssihintainen sopimus. Olen suojannut hinnan puoliksi ensi kesään asti. Lisäksi voin ajoittaa osan sähkönkäytöstä yöaikaan ja talouteni kestää vaihtelevan kokoisia sähkölaskuja. Pitäisin rehellisesti sanottuna hassuna, jos minunkaltaisia asiakkaita kompensoitaisiin. Paitsi sopimustyyppi, kulutuksen määrä ja sovittu hinta, myös kuluttajan ja perheen taloustilanne vaikuttavat siihen, kuinka pahasti kriisi kohtelee — vai kohteleeko lainkaan.
Naapurustoni kanssa koimme tykkylumiviikonloppuna 4.-6.2.2022 noin 41 tunnin sähkökatkon. Ainakaan minulta ei heru sympatiaa sellaisilla ehdotuksille, jotka keskeyttäisivät sähköverkon vahvistamisen ja säävarmuuden kohentamisen. Jo tehty sähköverkon ”valvontamallin muutos” muodostaa ison uhkan hyvin alkaneen säävarman verkon rakentamisen jatkolle. Sähköistyvä yhteiskunta tarvitsee luotettavasti toimivan sähköjärjestelmän.
#energia ja asiakas #energiamarkkinat #sähkön hinta
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
https://www.arvomedia.fi/halvin-sahkosopimus/
Selityksenä on monesti ollut se, että hintapiikkejä tarvitaan ja ne ovat hyödyksi markkinoiden kehitykselle.
Oma näkemykseni on ollut ja edelleen on se, että sähkön tuotantotilanteiden kautta syntyy luonnollisia hintapiikkejä yllin kyllin, niitä ei tarvitse eikä pidä tuottaa tarpeetta kantaverkkosiirtojen pullonkaulojen hallinnan puutteellisuutta käyttäen.
Olen runsaat kymmenisen vuotta sitten tehnyt esityksen ns. Virtuaalisen siirtoverkoston hyödyntämisestä pullonkaulatilanteiden aiheuttamien hintapiikkien madaltamiseksi. Tässä työkaluina voisi toimia häiriötilanteiden pullonkaulojen poistamisen tapaan tasapainottaa tarvittavia siirtotarpeita esim. vastakauppatekniikkaa hyödyntäen. Ideana olisi se, että pullonkaulatilanteessa kantaverkkoyhtiöille muodostumassa oleva ylimääräinen ja ansioton tulo käytettäisiin ko. hintapiikin madaltamiseen vastakauppatekniikkaa hyödyntäen.
En pidä reiluna sähköasikkaiden kohteluna sitä, että sähköala ei ole tarttunut toimeen tiedossa olevan pitkäaikaisen ongelman hillitsemiseksi etenkään kun ongelma on saavuttanut erittäin vakavat mittasuhteet ja voivat aiheuttaa erittäin vakavia ongelmia sekä suomalaisten kotitalouksien ja yritysten talouteen.
Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingrid käyttää vastakauppoja tarpeen mukaan pitääkseen koko Suomen yhtenä hinta-alueena - ja hyvä niin.
Silloin, kun puhutaan rajat ylittävästä sähkönsiirrosta ja hinta-alue-erojen vähentämisestä, joudutaan paljon vaikeampaan tilanteeseen. Suomen hintatason kannalta olennaisin tekijä mahdollisten vastakauppojen osalta olisi Tornionjoen yli: Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnät ja Suomen Fingrid joutuisivat ostamaan esimerkiksi pohjoisimman Ruotsin (SE1) ja Suomen suurina toteutuneita aluehintaeroja pois markkinoilta. Samaan aikaan Ruotsin sisällä on vallinnut suurin piirtein yhtä suuria eroja. Jos ruotsalaisilla ei ole resursseja pitää omaa maataan tasahintaisena, olisi melko vaikeaa ajatella, että he innostuisivat käyttämään kansantaloutensa resursseja alentaakseen Suomen ja nostaakseen Pohjois-Ruotsin hintoja.
Epäilemättä hintaerot ovat merkittäviä ja on hieno asia, että ns. Aurora-linja on tulossa parantamaan 2025 alkaen siirtoyhteyksiä Pohjois-Ruotsin ja Suomen välillä. Samalla on syytä myöntää, etteivät hintaerojen syyt ole myöskään yksin kantaverkkoyhtiöiden näpeissä. Ne voivat parantaa siirtoyhteyksiä, kuten tuo Aurora-linja. Mutta ne eivät pysty ylläpitämään kannattamattomiksi muuttuneita voimalaitoksia tai (joissain tapauksissa, kuten taannoin Barsebäckin ydinvoimala Etelä-Ruotsissa) poliitikkojen tahtoa vastaan. Tai asettelemaan kulutusta tasaisesti suhteessa tuotantoon.
Jos tuotanto-kulutus-tasapaino muuttuu niin, että pohjoisimman Ruotsin hinta-alueelle tulee runsaasti uutta tuulivoimaa ja samalla eteläisessä Ruotsissa sekä ydinvoimaa että sähkön ja lämmön yhteistuotantoa katoaa eri syistä ynnä kulutus lisääntyy eikä jo valmiiksi riittämättömiä pohjois-etelä-siirtoyhteyksiä näiden välillä ole pystytty parantamaan, ei ole mikään ihme, että etelässä hinta on korkeammalla kuin pohjoisessa.
Vastaaavasti, kun Suomeen tulee lisää tuotantoa (Olkiluoto 3 ja paljon tuulivoimaa) ja maiden välille siirtokapasiteettia (Aurora-linja), oletettavasti hintaero pohjoisen Ruotsin ja Suomen välillä olennaisesti kutistuu.
Ruotsin hinta-alueiden välisistä viimevuotisista massiivisista, Svenska kraftnätille kertyneistä pullonkaulatuloista (tuottajien ja kuluttajien pullonkaulamenoista) tietoa on tässä: https://www.svk.se/press-och-nyheter/nyheter/allmanna-nyheter/2022/stora-prisskillnader-bakom-rekordhoga-kapacitetsavgifter-2021/
olen kyllä vakuuttunut, että pohjoismaisen siirtoverkoston kohtuullisen tason ylittävät siirtohintapulmat saataisiin järkeviin raameihin tai ainakin huomattavasti nykyisiä pulmallisuuksia pienemmiksi, jos tahtoa olisi.
Tahtoa ei tunnu löytyvän kantaverkkoyhtiöiltä kun ne hyötyvät taloudellisesti kantaverkon pulmatilanteista.
Vaikkakin saatava ylimääräinen tuotto pitääkin sijoittaa kantaverkon kehittämiseen tai hinnan alennuksiin, on tietty edullista käyttää korotonta ja ilmaista rahaa investointeihin, jotka muutoin tulisi toteuttaa tulorahoituksella. Asiakashintojen alentamisessa korvaus ”valuisi” kaikille tasaisesti kun rasitus taas jakautuu hyvinkin epätasaisesti niille, joilla ei ole mahdollisuutta reagoida sähkön käytöllään hintapiikkeihin.
Tuottajille pullonkaulatilanteen synnyttämät hintapiikit tuottavat myös valtavia katteita korkeiden hintojen alueilla tapahtuvasta sähköntuotannosta nykyisessä tilanteessa, jossa siirto-ongelmien hintapiikkien annetaan levitä koko ongelma-ajankohdan sähkövolyymiin.
Sähköasiakkaat eivät myöskään kykene tekemään ongelmalle mitään muuta kuin pyrkiä rajoittamaan sähkönkäyttöään jos ja kun hinta nousee kohtuuttomaksi itselleen.
Siispä ratkaisuvoiman tulisikin tulla lainsäätäjiltä ja viranomaisilta. Maan hallituksen tulisi käynnistää kantaverkon pullonkaulatilanteista aiheutuvien haittojen parempaan hallintaan tähtäävä kehitystyö, jossa etsittäisiin mahdollisimman vähän markkinoita häiritsevät ratkaisut ongelmatilanteiden käsittelyyn tähdäten siihen, että siirron pullonkaulatilanteet eivät ilmenisi kohtuuttomina hintapiikkeinä / tasoina sähkönkäyttäjille.
Arvaa kyllä jo heti Energiateollisuuden ja kantaverkkoyhtiöiden ensireaktion; ei ole mahdollista ja että ei pidä häiritä ”markkinaehtoista” hinnanmuodostusta.
Jospa ministeriö kuitenkin selvityttäisi itselleen ja suomalaisille sähkönkäyttäjille viimeisen puolen vuoden jaksolta syntyneet siirron pullonkaulatilanteiden aiheuttaman lisäkustannuksen. Ministeriö saattaisi ehkä huomata, että ehkäpä kannattasi edes yrittää löytää tapoja ongelman hillitsemiseen / hallitsemiseen.
Miksi muuten sähköpostiosoitteeni ei kelpaa, se on aivan kelvollinen, vaikka sisältääkin kirjaimen ä. Teidän palvelimenne ovat viime vuosituhannelta.
Sähköpörssejä valvotaan jo nyt mm. REMIT-lainsäädännön alla. Viranomaiset saavat täyden informaation tarjouksista jne. Ajoittain valvonnassa löytyneistä rikkeistä, kuten markkinatiedon antamisen myöhästymisestä, on seurannut sakkoja. Eurooppa-tason valvontaviranomainen ACER on väliraportissaan marraskuussa todennut, ettei vallitseva poikkeuksellisen korkea sähkön markkinahintataso johdu markkinamanipulaatiosta. Jos Sinulla on tietoa tapahtuneista väärinkäytöksistä, voit olla yhteydessä mm. Energiavirastoon.
Vastaavasti EU-tason arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA on arvionut ja edelleen arvioi päästöoikeusmarkkinoiden toimivuutta. Sekä ACER että ESMA antavat omat raporttinsa markkinoiden toimivuudesta komissiolle huhtikuun loppuun mennessä.