Marja Rankila
Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n vesivoima-asiantuntija
Ilman vesivoimaa energiakriisistä ei selvitä
09.11.2022, kello 14:03
Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän näkökulmasta on muuttumassa, mutta sen merkitys ei ole vähenemässä: mitä enemmän tuuli- ja aurinkovoimaa tuotetaan, niin sitä suurempi rooli on säätökyvyllä ja joustavuudella. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että mitä enemmän tuulee, niin sitä enemmän vettä kannattaa säästää tuulettomiin hetkiin.
Jo tänä syksynä on nähty tilanteita, joissa tuulivoiman vaihtelu on ollut useita tuhansia megawatteja vuorokauden sisällä. Vaihteluiden tasoittamiseen tarvitaan säätövoimaa, ja pohjoismaisessa sähköverkossa merkittävin säätö saadaan vesivoimasta.
Vesivoimalla on viime vuosina tuotettu n. 20 % Suomen sähköstä, ja yli 40 % Suomen uusiutuvasta sähköstä. Näillä luvuilla vesivoima on ollut Suomen suurin uusiutuva tuotantomuoto ja toiseksi suurin sähköntuotantomuoto ydinvoiman jälkeen. Tuulivoiman määrä kasvaa hurjaa vauhtia, ja tänä vuonna ennusteiden mukaan tuulivoiman asennettu kapasiteetti ylittää jo 5 000 MW. Tuulivoiman nimellisteho on tällöin suurempi kuin ydinvoimalla, mutta tuulettomina hetkinä tästä määrästä on käytössä vain muutama prosentti. Kotimainen vesivoima ei yksinään riitä kattamaan tuulivoiman vaihtelua, joten tulevaisuudessa vesivoiman tueksi tarvitaan monia eri keinoja tasapainon ylläpitämiseksi.
Vesivoiman tuotanto on sen joustokyvyn ansiosta monipuolista. Vesivoimalla saadaan perusvoimaa sekä joustoa tuulivoiman ja vuorokauden sisäisiin vaihteluihin. Lisäksi vesivoima tuottaa säätövoimaa minuuttitasolla tapahtuvaan kulutuksen vaihteluun sekä tukee häiriötilanteissa. Vesivoiman etuna on sen helppous ja nopeus, ja valtaosa päivittäisten kulutuserojen tasaamisesta toteutetaankin vesivoimalla. Nopean reagoinnin lisäksi vesivoima toimii myös pidemmällä aikavälillä – altaisiin voidaan varastoida vettä, ja käyttää silloin kuin tarve on suurin. Vesivoima tarjoaa ainoan suuren mittakaavan sähkövaraston.
Tulevasta talvesta selviytyminen riippuu käytettävissä olevan ydin- ja tuulivoiman määrästä. Niiden kumppaniksi tarvitaan vesivoimaa. Energiantuotantoon käytettävissä olevan veden määrää ohjaa vesi- ja lumitilanne, mutta myös säännöstelyluvat ja mahdolliset säännöstelyihin liittyvät epävirallisemmat suositukset mm. alimmista vedenkorkeuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että järvien pintoja ei keväisin välttämättä lasketa alhaisimmalle mahdolliselle tasolle, vaan korkeuksia arvioidaan tarpeen, kuten tulvatilanteen, mukaan.
Tulevana talvena voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa sähköpulan välttämiseksi on tarvetta lisätä vesivoiman tuotantoa. Tämä voi tarkoittaa sitä, että säännöstelylupien mahdollisuudet hyödynnetään alarajalle asti, jolloin vesien pinnat voivat keväällä ja kesällä olla tavanomaista alhaisemmalla tasolla. Tämä on vesistöjen käyttäjien hyvä pitää mielessä. Kuten monessa muussakin asiassa, myös vesivoiman sähköntuotannon osalta joudutaan tasapainoilemaan eri tavoitteiden välillä, jotta valtakunnassa saadaan pidettyä valot päällä.
#energiatalous #vesivoima
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()