EU:n uusi hiilidioksidivero:
Pelastaako planeetan vai kuristaako kuluttajan?
10.03.2025, kello 09:57
Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Shutterstock
EU:n uusi hiilidioksidimarkkina voi nostaa lämmitys- ja kuljetuskustannuksia huimasti. Uusimmat ilmastosäännöt osuvat kuluttajiin sinne, missä se sattuu: heidän lompakkoonsa – hyväksyykö yleisö sen?
Vuonna 2027 käynnistyvä uusi päästökauppajärjestelmä (ETS II) laskee tieliikenteen, rakennusten ja pienteollisuuden hiilidioksidipäästöjä.
BloombergNEF (BNEF) ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidin hinnat voivat nousta 149 euroon tonnilta, mikä tuo Euroopalle maailman korkeimman hiilen hinnan.
Uudistuksen ajatus on yksinkertainen: tee pilaantumisesta tarpeeksi kallista ja päästöt vähenevät. Mutta se maksaa. Vaikka polttoainetoimittajat maksavat laskun aluksi, kustannukset valuvat loppupeleissä kuluttajille.
BNEF arvioi, että maantiekuljetuskustannukset voisivat nousta 22-27 prosenttia, kun taas kodin lämmityslaskut voivat kivuta jopa 41 prosenttia.
Uudistus on odotetusti herättänyt vastustusta Puolassa, Tšekin tasavallassa ja Slovakiassa, jotka pelkäävät kansalaisilleen lankeavaa taloudellista rasitusta.
Silti järjestelmä voi muuttaa pelin. Vuosina 2027–2035 ETS II:n odotetaan keräävän 705 miljardia euroa tuloja. Ratkaisevaa on se, että nousevalla hiilidioksidin hinnalla saadaan aikaan huomattava päästöjen lasku. Arvio on, että hiilidioksidipäästöt vähenevät 232 miljoonalla tonnilla vuosien 2027 ja 2030 välillä.
Edellyttää sitoutumista kaikilta sektoreilta
Tuhannen taalan kysymys on, kuinka EU hallitsee julkisen vastareaktion. Kuluttajiin suoraan kohdistuvat ilmastotoimet ovat jo nyt täynnä politiikkaa.
- EU:n korkeiden ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää sitoutumista kaikilta sektoreilta, sanoo BNEF:n Euroopan ympäristömarkkinoiden johtaja Emma Coker.
- Kokonaispäästöihin merkittävästi vaikuttavien tieliikenne- ja rakennusalojen torjunta on käytännössä hankalaa, varsinkin kun näitä aloja koskevat tehoiskut vaikuttavat suoraan kuluttajiin.
Mutta siinä on hopeavuoraus. BNEF ennustaa, että vuoden 2030 jälkeen kustannukset laskevat, kun puhtaammat tekniikat, kuten sähköajoneuvot ja lämpöpumput, tulevat edullisemmiksi.
Siihen asti Euroopalla on edessään herkkä tasapainotus – päästöjen leikkaaminen ilman elinkustannuskriisiä.
##ilmastopolitiikka #energia ja Eurooppa
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Haluaisin vielä lisätä aikaisemmin kirjoittamaani kommentointiin sen, että Loviisan yhden yksikön brutto sähköteho on luokkaa 526 MW , niin polttoainetta kuluu
0, 000122 kg / MWh,siis noin 1, 54 kg / vrk.
Meri- Porin voimalaitos on brutto sähköteholtaan 595 MW ja se tarvitsee kivihiiltä 343 kg / MWh, siis noin
4800000 kg/ vrk.Edellä mainitun takia alettiin rakentamaan rauhanomaiseen käyttöön ydinvoimalaitoksia.Poltyoaineen kuljettaminen voimalaan, kivennäisten ja neutralointi kipsin poiskuljetus, sekä ilmastopäästöjen pienentäminen.
Otetaan esimerkiksi maailman suurin 5100 MW ruskohiilivoimalaitos Puolassa, sen polttoaineen tarve on luokkaa 104040 t/ vrk.
Väestömäärä oli 8062 miljoonaa.
Intiassa asukkaita oli 1438,0 milj. he käyttivät primäärienergiasta 6,3 %
Kiinassa 1411,0 milj. 27.6 %
Yhdysvallat 334,9 milj. 15,2 %
Venäjä 143,8 milj. 5,1 %
Sähköenergiaa tuotettiin 2023 29924,8 milj. MWh.
Öljyllä 698,1 milj. MWh = 2,333 %
Kaasulla 6746,3 milj. MWh =22,544 %
Hiilellä 10513,0 milj. MWh =35,131 %
Ydinvoimalla 2737,7 milj. MWh = 9,149 %
Vesivoimalla 4240,0 milj. MWh = 14,169 %
Tuulivoimalla 2325,3 milj. MWh = 7,770 % ,vaikka konetehoa oli
asennettu 29,780 %:in edestä!
Aurinkovoimalla 1641,6 milj. MWh = 5,486 % , vaikka "konetehoa" oli asennettu
41,540 % :in edestä!
Muilla uusiutuvilla 781,5 milj. MWh = 2,612 %
Muilla tavoilla 241,3 milj. MWh = 0,806 %
Aikavlillä 2022 - 2023 sähköenergin tuotanto kasvoi 736,7 milj. MWh!
Se on paljon, kun ajatellaan,että suomen sähköenergian kulutus oli vuonna 2023 80 milj. MWh!
Siis kasvua oli n. 9,2 kertaa suomen kulutus!
Edellä esitetystä listasta näkee,että maailmassa tarvitaan sääoloista riippumatonta perusenergiaa.Koska konventionaaliset voimalaitokset kuormittavat ympäristöä polttoaineen ja päästöjen takia, ei paljon jää vaihtoehtoja ydinvoimalle,mutta jos joku keksii sen ja se on käyttökelpoinen, kyllä ilmoittautumisia otetaan vastaa.
Lopuksi hiukan faktoja polttoaineen kulutuksesta ja hiilidioksidi päästöstä.
1 MWh bruttoteholla sähköä tarvitaan vaihtiehtoisesti:
- 230 kg raskasta polttoöljyä ja hiilidioksidia tulee 744,869 kg
- 252 normikuutiometriä maakaasua ja hiilidioksidia tulee 498,960 kg
-390 kg kivihiiltä ja hiilidioksidia tulee 940,797 kg
-850 kg ruskohiiltä ja hiilidiokdia tulee 1367 kg
Käytännön esimerkkinä voitaneen pitää 2675 MW ruskohiilivoimalaitosta euroopassa,sen polttoaineen kulutus on 0,810 kg/kWh ja hiilidioksidi päästö 1,367 tonnia / MWh !