Vihreää siirtymää pitää nyt vauhdittaa

21.02.2023, kello 10:09

Teksti Atte Harjanne | Kuva Scanstockphoto

Energiapolitiikan iso kuva on nyt harvinaisen selvä: Puhdas energia on avain kestävään talouteen ja turvalliseen tulevaisuuteen, ja tarve uudelle päästöttömälle sähkölle ja lämmölle on suuri. Seuraavan hallituksen on siksi vauhditettava energiainvestointeja.

Uutta päästötöntä sähköä ja lämpöä tarvitaan nyt kipeästi, jotta koko talous saadaan putsattua päästöistä ja riippuvuus tuontifossiilienergiasta katkaistua lopullisesti. Ilmastonmuutoksen ja fossiilidiktaattorien rinnalla luonnon monimuotoisuuden varjelu edellyttää energiatalouden uudistamista.

Pääsuunta talouden dekarbonisaatiourakassa on sähköistäminen, jossa fossiilienergian polttamista korvataan sähköllä teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessäkin lämpöpumppujen ja -varastojen muodossa. Siltäkin osin kuin suora sähköistäminen ei ole teknisesti mahdollista tai järkevää, on sähkö avainasemassa. Näissä tapauksissa keskeisiksi ratkaisuiksi nousevat vety ja sen jalosteet, joiden tuottaminen edellyttää suurta määrää sähköä. Toki myös lämpöä voi tuottaa suoraan hiilivapaasti ydinvoimalla.

Puhdas energia on joka tapauksessa kasvavassa määrin kilpailuvaltti tai suorastaan elinehto, kun esimerkiksi vetytalouden tuotantolaitoksia ja digitalouden konesaleja kaavailevat yritykset arvioivat investointiympäristöjä eri puolilla maailmaa. Nyt käynnissä olevasta murroksesta on syytä saada koppi Suomessa, sillä kyse on myös massiivisista vientimarkkinoista. Suomalaisyritysten yhteenliittymä Climate Leadership Coalition arvioi yhdessä Boston Consulting Groupin kanssa vastikään, että vihreä siirtymä voi tuoda Suomelle 85–100 miljardin euron vientitulot vuoteen 2035 mennessä.

Katsoi asiaa siis talouden, turvallisuuden, ilmaston tai luonnon kannalta, nyt on aika vauhdittaa vihreää siirtymää, ja vihreässä siirtymässä energia on aivan keskiössä. Seuraavan eduskunnan ja hallituksen onkin pidettävä huolta siitä, että investointivirta uuteen päästöttömään energiaan jatkuu ja kiihtyy.

Vauhdittamista tukevan politiikan askeleet ovat hyvin tiedossa. Ykkösasia on pitää kiinni Suomen ilmastotavoitteesta ja painaa päästöt ja nielut tasoihin vuoteen 2035 mennessä. Tämä varmistaa tärkeän signaalin markkinoille jatkuvuudesta ja ennakoitavuudesta. Sen ohella on lopetettava vauhdikasta soutamista sotkeva huopaaminen ja ajettava alas fossiilisten polttoaineiden yritys- ja verotuet alas 2020-luvun aikana. Kriittisen tärkeää on myös selkeyttää ja sujuvoittaa energiahankkeisiin liittyviä lupaprosesseja ja sääntelyä. Investointituille erityisesti uuden teknologian pilotoimiseen ja skaalaamiseen liittyen on niillekin tarvetta. EU-pöydissä Suomen on ajettava vahvaa ja vaikuttavaa, tiedepohjaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa.

Käytännössä energiatulevaisuus rakentuu jatkossa ennen kaikkea tuulen, auringon ja ydinvoiman varaan, sillä vesivoiman ja bioenergian kestävät rajat ovat täällä jo tulleet vastaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta — joskin biokaasussa on toki vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Tuulivoiman ja maanpuolustuksen yhteensovittamiselle Itä-Suomessa on rakennettava toimiva menettely, jolla tuulivoimaa saadaan rakennettua siinä määrin kuin on teknistaloudellisesti tutkatarpeet huomioiden optimaalista. Aurinkoenergian osalta kattojen, teollisuustonttien ja vanhojen turvetuotantoalueiden potentiaali on otettava käyttöön. Ydinvoiman osalta avainasia on päivittää ydinenergialaki viipymättä, jottei sarjatuotettu pienydinvoima tyssää epätarkoituksenmukaiseen sääntelyyn.

Uuden, puhtaan energiantuotannon rakentamisen rinnalla on tietysti muistettava, että säästetyt megawatit ovat yleensä niitä kaikkein halvimpia. Investointeja energiatehokkuuteen ja energian säästöön ja joustoon on niitäkin tietysti vauhditettava osana siirtymää. Tässä suhteessa Venäjän aiheuttaman energiakriisin opit kannattaa kerätä talteen.

Päästötön ja tehokas energiajärjestelmä on siis avainasemassa vihreässä siirtymässä, ja onnistuneella energiapolitiikalla on mahdollisuus vahvistaa energiaitsenäisyyttä, parantaa luonnon tilaa, vähentää päästöjä ja ruokkia kukoistavaa taloutta. Siirtymän vauhdittamisen kannalta seuraava hallituskausi osuu kriittiseen kohtaan sen osalta, onko Suomi edelläkävijä vai perässähiihtäjä. Oikea vastaus on ilmeinen, eikä tätä tilaisuutta kannata missata.

Energiauutiset julkaisee vaalikevään aikana blogisarjan eduskuntapuolueiden energiapoliittisista tavoitteista.

Sarjassa julkaistut muut blogit:

Eeva Kalli — Keskusta

Matias Mäkynen — SDP

Sanni Grahn-Laasonen — Kokoomus

Merja Kyllönen — Vasemmistoliitto

Peter Östman — kristillisdemokraatit

Joakim Strand — RKP

#energiapolitiikka