Vihreä siirtymä ei riitä: teknologiausko ei korvaa systeemistä muutosta

07.04.2025, kello 15:45

Teksti Hanni Salo

Pelkkä uusiutuva energia ja tehokkaampi teknologia eivät riitä pysäyttämään ekologista kriisiä. Todellinen vihreä siirtymä vaatii kulutuksen hillintää, poliittisia päätöksiä ja uudenlaista arvopohjaa.

Vihreä siirtymä on aikamme välttämättömin poliittinen tehtävä – mutta nykyinen tapa toteuttaa sitä johtaa meidät harhaan. Teknologiauskosta on tullut uusi kasvun ideologia, vaikka planeetan rajat pysyvät muuttumattomina.

Kun vihreän siirtymän nimissä rakennetaan uusia datakeskuksia, koulutetaan yhä suurempia tekoälymalleja ja sähköistetään liikennettä ilman kulutuksen hillintää, sorrumme vaaralliseen illuusioon: että voimme jatkaa elämäämme kuten ennen, kunhan vaihdamme fossiilisen energian uusiutuvaan.

Globaali energiankulutus on kasvanut tasaisesti jo vuosikymmeniä. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan maailmanlaajuinen primäärienergian kulutus kasvoi vuonna 2023 jälleen, ja erityisesti sähköntuotannon osuus nousee nopeasti digitalisaation ja automaation myötä. Vaikka uusiutuvan energian osuus on kasvanut, fossiiliset polttoaineet kattavat edelleen yli 80 % maailman energiantarpeesta. Pelkkä energianlähteiden vaihto ei siis ratkaise kriisiä – meidän on puututtava kulutukseen itseensä.

Tekoäly ja teknologia eivät ole luonnosta irrallisia

Moni tuntuu uskovan, että tehokkuusratkaisut ja teknologinen kehitys mahdollistavat kestävän tulevaisuuden ilman, että meidän tarvitsee muuttaa elämäntapaamme. Tämä ns. "vihreän kasvun" ajattelu perustuu toiveeseen, että teknologinen kehitys irrottaisi talouskasvun luonnonvarojen kulutuksesta. Valitettavasti tutkimus ei tue tätä toivoa.

Esimerkiksi OpenAI:n GPT-3:n koulutuksen on arvioitu vaatineen noin 1 287 megawattituntia sähköä – yhtä paljon kuin keskikokoisen suomalaisen kaupungin kulutus usean päivän aikana. Ja tämä on vain koulutusvaihe: tekoälyn jatkuva käyttö palveluina kuluttaa vielä moninkertaisesti enemmän energiaa globaalisti. Googlen, Microsoftin ja Amazonin laajenevat serverikapasiteetit eivät synny tyhjiössä – ne vaativat uusia energiainvestointeja, vedenkulutusta, maankäyttöä ja infrastruktuuria. Valtaosa datakeskuksista globaalisti rakennetaan ja pyörii edelleen fossiilisen energian varassa.

Kuka saa käyttää energiaa – ja mihin?

Energian käyttö ei ole arvovapaa kysymys. Vasemmistolaisesta näkökulmasta on keskeistä kysyä: kenelle energiaa tuotetaan ja millä ehdoilla? Suurten teknologiayritysten datakeskukset sijoitetaan usein alueille, joilla sähkö on halpaa ja viileä ilmasto tukee jäähdytystä – kuten Pohjois-Suomeen. Samalla paikallinen väestö kohtaa energiapolitiikan vaikutukset: esimerkiksi sähkön hinnan nousu, ympäristöriskit tai maankäytön paineet. Esimerkiksi Greenpeacen raportit datakeskusten ympäristövaikutuksista ja tekoälyn energiankulutuksesta vaativat julkista ohjausta, läpinäkyvyyttä ja sääntelyä.

On myös kysyttävä, mitä tarpeita nämä teknologiat palvelevat. Onko tekoälyn käyttö esimerkiksi kaupalliseen sisällöntuotantoon, mainosoptimointiin tai kasvojentunnistukseen perusteltua, jos samalla emme pysty turvaamaan peruspalveluiden sähköistystä globaalissa etelässä tai ylläpitämään kriittistä infrastruktuuria omassa maassamme? Energiapolitiikan oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että rajalliset resurssit ohjataan ensisijaisesti ihmisten perustarpeiden turvaamiseen, ei luksuskulutukseen.

Ekologinen jälleenrakennus on välttämätön

BIOS-tutkimusyksikkö on esittänyt ekologisen jälleenrakennuksen mallin, jossa yhteiskunta rakennetaan uudelleen ekologisesti kestävälle pohjalle. Tämä ei tarkoita vain teknologian päivittämistä, vaan koko yhteiskuntarakenteen muuttamista. Tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotka rajoittavat turhaa energiankulutusta, ohjaavat investointeja yhteiskunnallisesti tarpeelliseen teknologiaan ja tukevat elämäntapoja, jotka eivät perustu jatkuvaan kasvuun.

BIOSin mukaan Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden vain, jos energiankäyttö supistuu absoluuttisesti ja tuotantorakenteet muuttuvat. Vihreä siirtymä ei voi olla pelkkä "plug-in"-ratkaisu nykyiseen järjestelmään, vaan sen pitää haastaa itse järjestelmä: millainen yhteiskunta voi toimia ekologisesti kestävällä tavalla?

Tarvitsemme uuden vision teknologiasta

Todellinen vihreä siirtymä ei ole tekninen päivitys vaan poliittinen muutos. Meidän on haastettava koko nykyinen järjestelmä, joka perustuu rajattomaan kasvuun rajallisella planeetalla. Hiilineutraalius voidaan saavuttaa vain, jos energiankulutus vähenee absoluuttisesti ja yhteiskunta suuntaa kohti kohtuullisempaa elämää.

Tarvitsemme myös uudenlaisen tavan puhua teknologiasta: ei enää kasvun välineenä vaan kohtuuden mahdollistajana. Teknologia voi tukea ekologisesti kestävää elämää – mutta vain, jos sen käyttö rajataan tarpeelliseen ja demokraattisesti päätettyyn tarkoitukseen.

On aika siirtyä pois harhasta, jossa "vihreä teknologia" ratkaisee kaiken. Todellinen siirtymä tarkoittaa muutosta elämäntavoissa, arvoissa ja yhteiskuntarakenteessa. Vihreä siirtymä ei voi jäädä vain insinöörien pöydille – se kuuluu meille kaikille, poliittisena ja moraalisena tehtävänä.

#energiapolitiikka