Vasemmistoliiton ajatuksia energiapolitiikasta

28.02.2023, kello 15:00

Teksti Merja Kyllönen | Kuva Scanstockphoto

Energiaomavaraisuus on turvallisuus- ja ilmastopoliittinen kysymys. Suomi on ollut voimakkaasti riippuvainen venäläisestä energiasta ja tämän riippuvuussuhteen katkaisu on yksi tärkeimmistä tavoitteista. Venäläisen sähkön käyttö on Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan takia päättynyt ja raakaöljyn tuonti vähentynyt merkittävästi. Maakaasu tuli ennen sotaa lähes täysin Venäjältä. Suomi onkin pyrkinyt korvaamaan venäläistä maakaasua nesteytetyllä maakaasulla ja siten turvaamaan kaasusta riippuvaisen teollisuuden toimintaedellytykset.

Venäjän viimeisin hyökkäys Ukrainaan on vauhdittanut muutenkin välttämätöntä kehitystä. Teollisuuden ja koko yhteiskunnan kestävä siirtymä vaatii nykyisten suunnitelmien ja skenaarioiden puitteissa sähkön tuotantokapasiteetin valtavaa kasvattamista. Eri arvioiden mukaan sähkönkulutus kasvaa Suomessa 135–300 terawattituntiin (TWh) vuoteen 2050 mennessä. Teollisuuden uudet prosessit hiilettömän teräksen tuotannosta päästöttömän laivateollisuuden ratkaisuihin kasvattavat sähkön tarvetta jatkuvasti.

Ydinenergian haasteet ovat yhteiskunnallisia sekä ekologisia. Suuret infrastruktuurihankkeet, kuten perinteiset ydinvoimalat, herättävät myös geopoliittisia intressejä. Emme voi korvata kytköksiämme venäläiseen fossiilienergiaan kytköksillä venäläisvalmisteiseen ydinvoimaan. Pienydinreaktorit ovat nouseva uusi energiantuotantomuoto, jonka nykytilanne vastaa tuulivoiman ja aurinkoenergian tilannetta 2000-luvun alussa. On tärkeää löytää mahdollisimman kestävät ja turvalliset ratkaisut uraanin tuotannolle sekä ydinjätteen loppusijoittamiselle. Suomeen ei tulisi tuoda uraania ihmisoikeuksia polkevista ja surkeiden ympäristöstandardien maista.

Riittävä puhtaan energian tuotanto on sekä kestävän ja kohtuuhintaisen arjen että uuden teollisuuden edellytys. Uusiutuvan energian rakentaminen Suomeen luo sekä työtä että parantaa energiaomavaraisuutta. Vasemmistoliitto haluaa lisätä uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia huomattavasti edellä mainittujen tarpeiden täyttämiseksi. Puhdas energia voi olla myös suomalaisen energiateollisuuden vientituote. Kansainvälisesti uusiutuvan energian hinnan lasku ja kysynnän kasvu on ollut esimerkiksi Kiinan, Norjan ja Tanskan missio-orientoituneen innovaatiopolitiikan ja investointien seurausta.      

Energiateollisuus voi toimia tuotannontekijänä tuottajan roolissa muille teollisuudenaloille sekä Suomessa että muualla. Kilpailukykyinen sähkön hinta ja sähkön saatavuus ovat tärkeitä etenkin prosessiteollisuudelle. Metsä- ja kemianteollisuus sekä metallien jalostus tarvitsevat paljon energiaa. Onkin aito liiketoimintamahdollisuus rakentaa lisää vihreän energiatuotannon kapasiteettia.

Koko energiajärjestelmän tasolla täytyy toteuttaa määrätietoinen sähköistäminen. Kaikki polttaminen pitää minimoida. Tämä ekologinen välttämättömyys sekä Suomen hyvät tuuliolosuhteet tarjoavat mahdollisuuden uudenlaiselle energialiiketoiminnalle. Tuuli- ja aurinkosähkö ovat skaalattavissa ja halvinta. Suomeen voitaisiin rakentaa yli 200 TWh tuulivoimaa. Tämä edellyttää myös Itä-Suomen tutkakysymyksen ratkaisemista. Myös tuulivoiman lupaprosesseja on kehitettävä ja vauhditettava.

Valtion on omistajana näytettävä esimerkkiä. Omistajaohjauksen keinoin on varmistettava, että valtionyhtiöiden toiminta on ilmaston, ihmisoikeuksien ja ympäristön kannalta kestävää sekä Suomessa että ulkomailla. Valtionyhtiöiden on irtauduttava fossiilitaloudesta ja luonnolliset monopolit energiantuotannossa sekä perusinfrastruktuuri on oltava julkisessa omistuksessa. Näemme huoltovarmuuden kannalta erityisen merkitykselliseksi ostaa sähköverkot takaisin valtiolle ja edistää julkisesti toteutettua energiantuotantoa. Lisäksi pohjoismaiden välisiä sähkön siirtoyhteyksiä on vahvistettava. Energia- ja verkkoyhtiöiden tulee käyttää hallussaan olevia kehittyneitä teknologioita sähkön saannin turvaamiseksi, kustannusten ja kulutushuippujen leikkaamiseksi sekä käytön tasaamiseksi esimerkiksi etäluettavia mittareita sekä älykkäitä verkkojen säätö-, ohjaus- ja hallintajärjestelmiä hyödyntämällä.

Energiaverkkoa pitää myös balansoida, ja tässä voidaan käyttää vetyä tulevaisuudessa. Vetyä voidaan tuottaa päästöttömästi sekä varastoida ja siirtää isoja määriä edullisesti, kun vetyteknologiat tulevat halpenemaan. Erityisesti metsäteollisuus on hyvässä asemassa luomaan vedystä ja kysyntäjoustosta uutta liiketoimintaa. Pohjoismaiset ja eurooppalaiset sähkömarkkinat tarjoavat merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Vihreän sähkön, erityisesti tuulivoiman, saatavuus ja hinta ovat keskeisin tekijä vetytalouden rakentumisessa.

Myös uudet polttoaineet ja niihin liittyvä infra tarjoavat kasvun mahdollisuuksia. Esimerkiksi Wärtsilä kehittää moottoreiden lisäksi myös ammoniakin ja vedyn varastointi- ja jakelujärjestelmiä. Kokemusta on jo lastinkäsittelyjärjestelmien suunnittelemisesta nestekaasuja kuljettaville aluksille.

Yksityiskohtaisia tavoitteita energiapolitiikassa

• Edistetään energiaomavaraisuutta investoimalla kotimaisiin uusiutuviin järjestelmällisesti koko 2020-luvun ajan. Merituulivoimalle on asetettava määräaikainen demonstraatiotuki.
• Suomesta tehdään energiaomavarainen vuoteen 2032 mennessä. Uusiutuvan energian komponenttien, kuten tuuliturbiinien kotimaista tuotantoa on tuettava osana energiaomavaraisuutta.
• Huoltovarmuuden turvaamiseksi ostetaan sähköverkot takaisin valtiolle ja edistetään julkisesti toteutettua energiantuotantoa. Lisäksi pohjoismaiden välisiä sähkön siirtoyhteyksiä on vahvistettava.
• Edistetään edellytyksiä tehdä puhtaasta sähköstä vientituote.
• Pienydinreaktoreiden käyttämistä vähäpäästöisen energian tuotantoon Suomessa on selvitettävä sillä edellytyksellä, että pienreaktorihankkeet täyttävät kaikki turvallisuusvaatimukset, uraanin tuotanto ja ydinjätteen loppusijoitus ratkaistaan kestävästi ja laitostoimittajat ovat demokraattisista maista.
• Kehitetään hiilidioksidin talteenottoa suomalaisena vientituotteena ja panostetaan talteen otettua hiilidioksidia hyödyntäviin CCU-teknologioihin. Panostukset teknologian kehittämiseen eivät saa viedä huomiota pois keskeisimmästä hiilidioksidin sidontamuodosta: metsistä, joissa toteutetaan kestäviä ja hiilinielut turvaavia metsien hoito – ja käsittelytapoja.
• Edistetään energian varastoinnin ja jakelun kautta tehtävää liiketoimintaa.
• Perustetaan parlamentaarinen työryhmä linjaamaan energiasiirtymän pitkän aikavälin suunnitelmasta, jotta investoinnit hakeutuvat tavoitteiden mukaisesti pois fossiilisista kohti uusiutuvia energiamuotoja ja energiapolitiikka rakentuu kestäväksi ja ennakoitavaksi myös investointien näkökulmasta.
• Hallitusohjelmiin, joiden muodostamiseen vasemmistoliitto osallistuu, kirjataan selkeät tavoitteet hallituskauden aikana tehtävistä toimista energiasiirtymän konkreettiseksi vauhdittamiseksi.

Energiauutiset julkaisee vaalikevään aikana blogisarjan eduskuntapuolueiden energiapoliittisista tavoitteista.

Sarjassa julkaistut muut blogit:

Joakim Strand — RKP

Peter Östman — kristillisdemokraatit

Sanni Grahn-Laasonen — Kokoomus

Atte Harjanne — Vihreät

Matias Mäkynen — SDP

Eeva Kalli — Keskusta

#energiapolitiikka