Tehdään Suomesta puhtaan energian suurvalta!

23.02.2023, kello 09:22

Teksti Sanni Grahn-Laasonen | Kuva Scanstockphoto

On vuosi siitä, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan ja uuden epävakauden Eurooppaan. Seuraukset ovat ulottuneet laajalle, myös energiaan.

Sähköpula vältettiin tänä talvena, sen uskaltaa jo sanoa. Se ei kerro vielä ensi talvesta. Nopea hinnannousu on kurittanut kotitalouksia ja yrityksiä. Pahin on toivottavasti takana, mutta olemme kaukana siitä ”normaalista”, johon ehdimme tottua, kun sähkö oli vuosia edullista.

Hätätilanne paljasti, että järjestelmämme oli kyllä terävänä varmistamassa tehon riittävyyttä, mutta ei kohtuullista hintaa. Tukien oikea kohdentaminen eniten tarvitseville olisi vaatinut sosiaalipoliittista silmää ja ministeriöiltä parempaa, ennakollista ja poikkihallinnollista valmistelua.

Nyt pitäisi jo täysillä katsoa tulevaan, ensi talveen ja vielä pidemmälle. Mahdollisimman pian pitäisi päästä eroon sähkön hinnan alentamisesta yhteiskunnan tuella ja saada hinta vakautettua markkinaehtoisesti. Pitkällä aikavälillä päästöttömän, edullisen ja toimitusvarman sähkön saatavuudesta tulisi tehdä Suomelle kilpailuetu.

Euroopan on aika lopullisesti irtautua venäläisestä fossiilisesta tuontienergiasta. Suomi on muuta Eurooppaa paremmassa asemassa, ja siitä voimme kiittää hajautettua energiapalettia ja johdonmukaisuutta irti fossiilisista. Suomen ei tarvitse, kannata eikä pidä peruuttaa ilmastotavoitteista. Voimme toteuttaa päästövähennykset kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti — elintasosta tinkimättä. Ympäristövastuu ja talouden kasvu kulkevat nyt yhteen suuntaan.

Uudet työpaikat ja kasvu syntyvät vihreistä teknologioista ja ilmasto- ja ympäristökestävistä ratkaisuista. Valjastamme markkinatalouden ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vientiteollisuutemme on sitoutunut vihreään siirtymään ja toivoo päättäjiltä ennustettavuutta.

Suomalaisten yritysten merkittävä hiilikädenjälki puhuu omaa kieltään, ja nuoret hakeutuvat energia-alalle, kun haluavat pelastaa maailmaa.

Kansainväliset investorit näkevät puhtaan sähkön saatavuuden Suomen keskeisenä etuna. Suunnitteilla olevat tuulivoimainvestoinnit nostavat Suomen tuulisähkökapasiteetin vielä moninkertaiseksi nykyiseenkin nähden. Vetytalouden näkymät vaativat valtavasti lisää sähköntuotantoa nopeasti.

Edullisen tuulisähkön rinnalle tarvitaan säästä riippumatonta ja vakaata tuotantoa. Suomi tarvitsee uusia ydinvoimainvestointeja. Seuraavan hallituksen on annettava selkeä ja johdonmukainen viesti: lisää ydinvoimaa!

Poliittinen tuuli ydinvoiman suhteen on täysin kääntynyt. Päästötön kotimainen ydinvoima kelpaa nyt — Kokoomukselle se on ollut ratkaisu jo vuosikymmeniä! Vielä pitää vakuuttaa myös muut EU-maat siitä, että ydinvoima on taksonomian piirissä ilman varauksia ja vety puhdasta myös ydinvoimalla tuotettuna. Yhtiöt investoivat vuosikymmenten horisontilla, eikä epävarmuuteen ole varaa.
Johtavista poliitikoista kaikki muut paitsi Sanna Marin nostivat vaalitentissä kätensä, kun kysyttiin, pitääkö mahdollisille tuleville ydinvoimainvestoinneille myöntää lupa. Tämä varauksellisuus jäi ihmetyttämään. Hankkeet Suomessa läpäisevät joka tapauksessa erittäin tiukan turvallisuusseulan.

Seuraavan hallituksen pitää puhaltaa vauhtia myös ydinenergialain kokonaisuudistukseen. Muun muassa pienydinvoiman sääntely-ympäristö pitää saada kuntoon ennen kuin jäämme kehityksen vauhdista.

Kaikkiaan investointien luvitus on Suomessa remontin tarpeessa. Tälläkin hetkellä iso määrä investointeja lepää jopa vuosien byrokratiaputkessa, joukossa paljon puhdasta energiaa. Tähän meillä ei ole varaa.

Suomi kilpailee kansainvälisistä investoinneista. Seuraavalla hallituskaudella on aika varmistaa, että energia on yksi kilpailueduista.

Energiauutiset julkaisee vaalikevään aikana blogisarjan eduskuntapuolueiden energiapoliittisista tavoitteista.

Sarjassa julkaistut muut blogit:

Eeva Kalli — Keskusta

Matias Mäkynen — SDP

Atte Harjanne — Vihreät

Merja Kyllönen — Vasemmistoliitto

Peter Östman — kristillisdemokraatit

Joakim Strand — RKP

#energiapolitiikka