Kriisinkestävä Suomi

02.03.2023, kello 12:34

Teksti Peter Östman | Kuva Scanstockphoto

Meillä on vain yksi maapallo. Ruoantuotanto, teollisuuden raaka-aineet ja tuotantoketjut, energia, tietoverkot, teknologia ja osaaminen ovat tänä päivänä globaalisti verkottuneita vaikeasti ymmärrettävillä tavoilla. Yhteistyö ja kauppa toivat pitkäksi aikaa rauhan maailmaan. Valitettavasti globaalit keskinäisriippuvuudet eivät ennenkään lopulta estäneet sotia syttymästä.

Kehitys on tehnyt maailmasta haavoittuvaisen, eikä Suomi ole turvassa ilmiöiltä, jotka voivat alkaa toiselta puolelta maapalloa. Elinympäristöjen heikentyminen, ilmastonmuutos ja konfliktit kriisiyttävät yhteiskuntia. Toisaalta haasteet voivat myös yhdistää. Yhteistyöllä ihmisyhteisöt ovat selvinneet äärimmäisistäkin haasteista.

Suomi tuo yli puolet kaikesta käyttämästään energiasta ulkomailta, jos lasketaan myös ydinvoimaloiden käyttämä polttoaine. Kriisinkestävyyden parantamiseksi on paljon tehtävissä, jos tahtoa löytyy. Valitettavasti jotkut esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät ratkaisut, kuten kaikkialle etenevä digitalisaatio ja sähköistäminen lisäävät yhteiskunnan haavoittuvuuksia sekä Euroopan teknologista riippuvuutta muista maista.

Suomen on pidettävä huoli kriittisestä infrasta sekä elintarvike- ja energiaomavaraisuudesta. Strategista autonomiaa on vahvistettava myös Euroopan tasolla. Suomi ja Eurooppa selviävät, jos päätämme varautua ajoissa.

Energiakriisi on nyt koetellut kotitalouksia, yrityksiä, julkisyhteisöjä ja EU:ta. Jokaisen pitää pystyä lämmittämään oma kotinsa. Samalla kun mietimme omaa energiankulutustamme, on varmistettava, ettei kenenkään koti mene kylmäksi energian puutteen vuoksi ja että arjen sähkölaskuista selvitään.

Energiapolitiikan suunta on oltava kohti kotimaista, fossiilitonta energiaa. Yhteiskunnalliset ratkaisut eivät saa viedä meitä ojasta allikkoon, jossa riippuvuus venäläisestä fossiilienergiasta vaihdetaan riippuvuuteen sähköverkkojen häiriöttömästä toiminnasta, tuulen voimakkuudesta ja kiinalaisesta teknologiasta. Energiaverkkojen toimintavarmuus on varmistettava joka tilanteessa. Kaikkia munia ei pidä laittaa samaan koriin! Kristillisdemokraatit näkevät huoltovarmuuden turvaamisen Suomen ja Euroopan tasolla yhtenä julkisen vallan keskeisenä tehtävänä. Esitimme viime syksynä ”kriisiohjelman”, johon on koottu esityksiämme kriisinkestävyyden ja omavaraisuuden parantamiseksi.

Ehdotamme, että lisätään maankäyttö- ja rakennuslakiin (rakentamislakiin) varaavan tulisijan rakentamisvelvoite uusiin omakoti- ja erillistaloihin taajamien ulkopuolelle. Haluamme myös vapauttaa omaan käyttöön tuotettu biodiesel ja biokaasu valmisteverosta mm. maatilojen kriisiomavaraisuuden vahvistamiseksi. Lämmityskäyttöön tarkoitettu biokaasu on pidettävä vapaana valmisteverosta. Haluamme myös lisätä maatilojen biokaasun talteenoton sekä biokaasun jakeluverkoston tukia. On myös parannettava biodieselin ja biokaasun pientuotantoon ja tuotannon turvallisuuteen liittyvää neuvontaa, ohjeistusta ja valvontaa. Lisäksi haluamme tehostaa uusiutuvan dieselin ja bioetanolin raaka-aineeksi sopivan jätteen keräystä kotimaassa ja edistää sen käyttöä. Jatketaan henkilöautojen kaasukonversiotukea, sähköautojen yksityisen latausinfran tukea sekä polttoaineen jakeluvelvoitteen alennusta.

Hyvä yleisperiaate on, että mitä tärkeämpi tuote tai tarvike on elämän, turvallisuuden ja arjen sujuvuuden kannalta, sitä paikallisempaa ja varmempaa sen tuotannon tulee olla.

Energiauutiset julkaisee vaalikevään aikana blogisarjan eduskuntapuolueiden energiapoliittisista tavoitteista.

Sarjassa julkaistut muut blogit:

Joakim Strand — RKP

Merja Kyllönen — Vasemmistoliitto

Sanni Grahn-Laasonen — Kokoomus

Atte Harjanne — Vihreät

Matias Mäkynen — SDP

Eeva Kalli — Keskusta