Tappoiko energiatehokkuusdirektiivi vihreän siirtymän?

30.03.2023, kello 13:50

Suomessa direktiivin vastaanotto oli tyrmistynyt. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan energiatehokkuusdirektiivin sopu voi vaarantaa suomalaisen yhteiskunnan ja teollisuuden sähköistymisen. YLE:n artikkelin mukaan ”EU jyrää läpi lain, joka voi vaarantaa Suomen nykyiset ilmastotavoitteet – polku puhtaan energian vetysuurvallaksi saattaa jäädä haaveeksi”. 

Hyvät Suomeen puhtaan energian ja vetytalouden hyödyntämiseen investointia harkitsevat: energiatulevaisuutta ei ole peruttu. Suomi on edelleen paras toimintaympäristö näille investoinneille. Vihreä siirtymä ei pysähdy energiatehokkuusdirektiiviin. Suunta pysyy. 

EU:n ja Suomen energiapolitiikan tavoitteena on energian saannin turvaaminen, kohtuullinen hinta ja ympäristövaikutusten rajoittaminen. Energiatehokkuus on yksi keinoista näiden saavuttamiseksi. Komission iskulause ”energiatehokkuus ensin” kertoo, että se on usein keinoista toivotuin. Energiatehokkuus onkin tärkeä asia ja yhteinen etu. On myös Suomen kannalta hyvä, että EU:lla on yhteiset kannusteet myös energiatehokkuuteen. Yksin emme onnistuisi. Ongelma on kuitenkin tehokkuuden ylimpänä ohjauskeinona jo pitkään ollut energian kokonaiskäytön rajoitus maittain tietylle tasolle. Toistaiseksi Suomi on pystynyt täyttämään velvoitteen lisäämällä energiatehokkuutta sopimusmallin kannustamana. Nyt tavoite kiristyy kuitenkin niin paljon, että sen pelätään pakottavan vähentämään energiankäyttöä vähentämällä taloudellista toimintaa. Auttava käsi alkaa kuristaa. 

Suomi on vuosikaudet kritisoinut ohjauskeinon ja mittarin valintaa. Tehokkuus olisi sitä, että saadaan vähemmällä enemmän. Nykymallissa ei katsota mitä saadaan, kunhan käytetään vähemmän. Tässä voi nähdä degrowth -ajattelua. Se on jyrkässä ristiriidassa vihreän kasvun suunnitelmien kanssa. Suomi haluaa tuottaa paljon puhdasta energiaa ja houkutella sitä hyödyntäviä teollisuuden investointeja. Jotkut uudet ratkaisut vetytaloudesta alkaen voivat toteuttaa kaikkia energiapolitiikan tavoitteita, mutta heikentää direktiivin tavalla laskettua energiatehokkuutta. Eikö näitä kannatakaan toteuttaa? Pitääkö aurinkovoimaa säästää, kun aurinko paistaa? 

Energiakriisi osoitti, että hinta on tehokas keino ohjata energiansäästöön. Kriisi myös nosti valmiutta toteuttaa energiatehokkuutta. Koko vihreä siirtymä vauhdittui. Investoinnit tuulivoimaan, aurinkovoimaan, pienydinvoimaan ja vetyyn ovat kuumia. EU:n tavoite- ja ohjauskehikko antaa Suomelle hyvän selkänojan jatkaa tällä tiellä. Energiatehokkuusdirektiivi on alisteinen tälle kehitykselle. Jos se alkaa muodostua ongelmaksi, sitä muutetaan.  

Seuraavaksi tulee keskittyä direktiivin onnistuneeseen kansalliseen toimeenpanoon. Suomen hyvin toimivalla sopimusmallilla on edelleen päärooli. Sitten on asetettava kunnianhimoisia tavoitteita EU:n viemiselle Suomen tielle: tehokkaaseen ja menestyvään vihreään talouteen. Vaikuttamistoimet EU-vaalikauden 2024–29 työohjelmaan on mitoitettava tämän tason mukaisiksi. Aiempaa korkeammalle. 

Energia ratkaisee!

Kirjoittaja

Joona Turtiainen

kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n johtaja

#energiansäästö

Jaa artikkeli: