Pitääkö sähköautoa voida ladata kotona?

09.06.2023, kello 14:25

Mutta entä jos omaa pihaa ei ole, ja asioista päätetään taloyhtiössä? Oma vahva linjaukseni on pitkään ollut, että latausmahdollisuus pitää saada joka paikkaan, missä auto viettää pitkiä aikoja pysäköitynä. Tavallisesti siis paikkoihin, joissa kuljettaja nukkuu. Tämä johtaa siihen, että joka taloyhtiön jokaiselle autopaikalle on ennemmin tai myöhemmin saatava latausmahdollisuus. Näin on jo tehty monessa taloyhtiössä, niin Porissa kuin Helsingissäkin.

Kuitenkin Tekniikan Maailman eräässä pääkirjoituksessa esitettiin vastakkainen mielipide. Tästä huolimatta pysyn kannassani ja siihen on useita syitä:

• Sähköenergian pörssihinta on yöllä huomattavasti edullisempi, jopa alle puolet keskimääräisestä tuntihinnasta
• Yöllä sähköverkon kuormitus on pienempi
• Yön yli lataamisesta tulee rutiini, jota ei tarvitse suunnitella ja jolle ei tarvita varasuunnitelmia
• Oma latauspiste on aina käytettävissä - jonotusta ei tarvitse pelätä

Nämä ovat usein kerrottuja, monille itsestään selviä syitä. Mutta lisäksi on pari muuta:

• Mitä pidempään auto on kytketty lataukseen, sitä suurempi on älykkään latauksen potentiaali
• Sama pätee kaksisuuntaiseen lataukseen (V2G)

On myös autoihin liittyviä syitä:

• Sähköautoa ei kannata jättää erittäin kylmään pienellä akun varaustasolla. Yön yli kylmentynyt akku ei lataudu tehokkaasti, eikä akun pieni varaustaso yleensä mahdollista akun lämmitystä. Tätä ongelmaa ei kotilataajalla ole, sillä kotipihaan voi ajaa tyhjälläkin akulla, koska auton saa heti lataukseen.
• Jatkuva suurteholataaminen kuluttaa akkua enemmän kuin hitaampi lataaminen. Tästä asiasta liikkuu paljon vaihtelevaa tietoa. Turvallisena nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää sitä, että akun elinikä pitenee, kun sitä ei jatkuvasti suurteholadata.

Kotilatauksen hyödyt ovat siis selvät. Niinpä, mikäli olet suunnittelemassa latausinfraa taloyhtiöön, tässä muutama sana lataustehosta. Ottaen huomioon, että kiinteistön sähköverkko rakennetaan vuosikymmeniksi, on perusteltua varautua tulevaisuuden kehityskulkuun. Varsinkin jos siitä aiheutuu hyvin vähäinen lisäkustannus. Näin on erityisesti latausinfran ARA-tuen kohdalla, jonka ehtona ollutta kaapeloinnin 11 kW vähimmäistehoa on kritisoitu. Kyse on kuitenkin vain siitä, mitä tehoa kaapelointi mitoitetaan kestämään. Ei siitä, että jokaiselle paikalle pitäisi taata 11 kW latausteho joka ajanhetkellä, vaan älykkään latauksen käyttö on sallittua. Kaapelointi on enemmän kuin perusteltua mitoittaa kunnolla, sillä ero kaapeleiden kustannuksessa on hyvin pieni.

Mikäli kaksisuuntainen lataus yleistyy, on 11 kW kaapelointi käytännössä ehdoton. Tällöin voi riittää pelkkä latauslaitteen vaihto, kaapeleiden pysyessä ennallaan. Luonnollisesti samalla myös älykkään latauksen tuoma potentiaali tulee käyttöön entistä vahvemmin. Näin sähköautot tulevat osaksi kiinteistön älykästä energianhallintaa, jossa sähkönkäyttö optimoidaan ja siitä hyödytään taloudellisesti.

Ja tietenkin jokainen tekee itse päätöksensä, missä autoaan lataa. Mutta kotilatauksen hyödyt ovat niin ilmeiset ja moninaiset, että siihen kannattaa pyrkiä. Ainakin jokaisella asukkaille tarkoitetulla autopaikalla, missä auto viettää yöt.

Kirjoittaja

Tuukka Heikkilä

kirjoittaja on sähköisen liikenteen asiantuntija

#sähköinen liikenne

Jaa artikkeli: