Blogit
Markkinat Omakynä Petra Pynnönen
Suomalaisen energiasektorin digiaika on Eurooppaa edellä
27.06.2024, kello 15:13
Sukelsin kuluneena keväänä Brysselin digikuplaan Energiateollisuus ry:n mahdollistamassa...
Markkinat Omakynä Hanna Höijer
Sukupolvien välisen yhteistyön merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa
12.06.2024, kello 13:36
Kello on 02.19 lauantaina 8.6.2024. Kirjoitan tätä hotellin sängyllä Saksan Bonnissa nukahtamisen...
Tuotanto Vieraskynä Justus Luokkanen
Kun jokin on valittava
10.06.2024, kello 12:09
Mistä lähteä avaamaan energia-asioita rouvalle, joka puhutteli minua lounastauolla? Hänen...
Miksi norjalaiset haluavat terästehtaan juuri Inkooseen?
13.01.2023, kello 13:10
Teksti Jukka Relander | Kuva Scanstockphoto
Suunnitelma on komea. Investointi olisi luokkaa neljä miljardia, työpaikkoja 1200 ja teräs vihreää.
Se kannattaa muistaa, että mitään päätöksiä ei ole tehty, yhtiöllä ei ole vielä rahoitusta, ja toimitusjohtaja Hans Erik Wittusen — luit oikein, kunhan muistat ääntää e:n pitkänä — aloitti tehtävässään vasta vuoden vaihteessa. Mutta yhtiön omistajakunnassa on ihan jämäkkää varallisuutta ja kokemusta teollisuuden pyörittämisestä. Voihan se sieltä tulla.
Mutta siis miksi Inkooseen?
Investointia kaavailtiin Norjaan, mutta sinne ei saatu luvitettua tarvittavaa tuulipuistoa, kun sikäläinen tuulivoimaa kehystävä mielipideilmasto on aika sakea. Norjalaiset haluavat siis vihreää sähköä, ja jostain syystä oma vesivoima ei täytä vaatimuksia.
Entä miksi ei Pohjois-Ruotsiin, jossa sähkön hinta on ollut paljon matalampi kuin muualla? Ehkä sinnekään ei saada riittävästi tuulivoimaa. Tai ehkä ei ole sopivaa satamaa, tai sitten norjalaismalmin kuljetusmatka venyy liian pitkäksi. Inkoo on lähempänä Tanskan salmia, ja satamalla on käyttämätöntä kapasiteettia. Lisäksi Pohjois-Ruotsiin on jo tulossa aika lailla investointeja, joten norbottenilaiset ehkä jättävät jäähyväisiä edulliselle sähkölle jo lähivuosina.
Yksi vaikuttava tekijä on varmaan se, että suomalaisen sähkön pidemmän tähtäimen hinta- ja riittävyysnäkymät ovat aika hyvät, ja tuotantoala on paljon Pohjois-Ruotsia suurempi. Löytyy joustoa, ja päästötöntä sähköä.
Hesari maalaili jo vihreän siirtymän inspiroimaa investointibuumia Suomeen. Vuoden 2022 investoinneissa olikin reipasta kasvua, ja suuntaus jatkuu. Päästöttömästi tuotetut tuotteet ja raaka-aineet kiinnostavat sekä kuluttajia että rahoittajia. Vihreästä siirtymästä on tullut kovaa liiketoimintaa, ja tästä on jo kehittymässä sekä Suomelle että Ruotsille merkittävä kilpailuetu.
Energiateollisuus on tämän murroksen mahdollistaja. Ei voi kuin sanoa, että oma tontti on nyt hoidettu todella hyvin, ja jatkossa vain paranee. Kuulemieni arvioiden mukaan yli viidennes kuluvan vuoden teollisuuden investoinneista menee tuulivoimaan, samaan aikaan kun Keski-Eurooppa kärvistelee kaasunsa kanssa, ja miettii että otettaisiinko tilalle mustaa vai ruskeaa hiiltä.
Vaalikevään tärkeä viesti ulospäin on se, että ei sössitä tätä. Suomesta on tulossa tuotantoinvestointien kannalta maailman houkuttelevin ympäristö. Luvassa on työtä, vientiä ja verotuloja, kunhan saadaan lisää vihreää sähköä ja paljon. Ja sitähän saadaan, jos energiateollisuuden omat investointinäkymät pysyvät hyvinä. Niiden ylläpito ja kehittäminen on nyt ehkä vielä tärkeämpää kuin aikaisemmin.
Soisi, että seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitettaessa syntyisi investointiympäristöä kehittävä temaattinen kokonaisuus, jossa huolehditaan energiasta, energiainvestoinneista, luvituksesta ja työvoiman saatavuudesta.
Inkoo saattaa näyttää tietä. Kunhan ei sössitä tätä.
Kirjoittaja
Jukka Relander
kirjoittaja on Energiauutisten päätoimittaja
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()