Trump 2.0

22.01.2025, kello 17:36

Teksti Kaneli Seppänen | Kuva Scanstockphoto

Muutosta on luvassa monella alueella, kun Trump astui Yhdysvaltojen presidentiksi maanantaina.

30 minuuttia myöhemmin tiedotustilaisuudessa kerrottiin Yhdysvaltojen vetäytyvän Pariisin ilmastosopimuksesta, vaikka edellisellä viikolla tuhoisat tulipalot ovat riehuneet Los Angelesissa. Tämä on yksi monista sään ääri-ilmiöistä, joita tullaan näkemään yhä useammin ilmastonmuutoksen kiihtyessä. Trump julisti myös energiahätätilan ja allekirjoitti aloitteen energian vapauttamisesta. Mitä tämä voi tarkoittaa Euroopalle?

Drill, baby drill

Edellisellä kaudella Bidenin hallinto satsasi näyttävästi rahaa puhtaaseen energiaan (mm. Inflation Reduction Act, IRA), jotta Yhdysvaltojen kilpailukyky nousisi ja fossiilisista voitaisiin luopua. Maanantaisessa puheessaan, täysin vastakkaisesti Bidenin politiikalle, Trump kannusti teollisuutta poraamaan lisää öljyä ja kaasua, sekä kertoi, että LNG:n tuotannon kasvattaminen tulisi olemaan ”top priority”.

Jos tästä haluaa etsiä jotain hyvää, niin kasvava kaasun tuotanto voisi hyödyttää Eurooppaa pääsemään helpommin irti Venäjä-riippuvuudesta. Samalla se voisi helpottaa korkean kaasun hinnan tuomista alemmaksi – EU:n ongelmaa korkeista hinnoista se ei kuitenkaan tule ratkaisemaan, sillä LNG:n laivaaminen jenkeistä Eurooppaan ei ole halpaa.

Hyvä on huomioida se, että vaikka Yhdysvallat on länsimainen toimija ja siinä mielessä parempi valinta kuin Venäjä, on meidän kysyttävä itseltämme, haluammeko lisätä riippuvuutta hyvin epävakaasta ja uhittelevasta maasta? EU:n pitäisikin nyt ja myös jatkossa keskittyä siihen, että se ei tulisi yhdestä maasta riippuvaiseksi tärkeissä energiamuodoissa – jotain oppeja täytyy löytää Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja tämä varmasti Brysselissä tiedetäänkin.

Vaikka kaasua saataisiinkin jatkossa enemmän Yhdysvalloista, muutokset – toisin kuin lupaukset – eivät tule yhdessä yössä. Nopeaa ratkaisua se ei tuo korkeisiin hintoihin jäsenmaissa. Lisäksi huomioiden Trumpin edellisen kauden, kauppapolitiikka voi olla hyvin tempoilevaa ja jo ennen virkaanastumistaan hän lupasi asettaa erinäköisiä tulleja muille maille.

Miten käy ilmaston?

Trump perusteli Pariisin sopimuksesta irtautumista sillä, että muu maailma ei ole tehnyt osaansa ja Yhdysvallat ei aio kärsiä muiden takia. Ilmastopolitiikka ja -diplomatia on ennen kaikkea valtioiden yhteistyötä, ilman sitä emme voi vastata maailmanlaajuisiin ongelmiin, jotka näkyvät eri tavoin eri puolilla maailmaa. Nähtäväksi jää, miten yleistyvät sään ääri-ilmiöt, kuten tulipalot ja hurrikaanit, vaikuttavat kansan mielipiteeseen presidenttinsä toimista.

Yhdysvallat on raakaöljyn maailman suurin tuottaja, ja oli sitä myöskin Bidenin kaudella. Mutta suora fossiilisten energiamuotojen tukeminen ja niiden käytön ja tuotannon kasvattaminen on huolestuttavaa. Toisaalta jo nyt osa Yhdysvaltojen osavaltioista, yrityksistä ja kaupungeista on ilmoittanut, että aikovat tähdätä ilmastotavoitteisiinsa, vaikka presidentti ei näin tekisi.

”Energiahätätila” -aloitteessa lupamenettelyprosesseja voimaloiden, sähkölinjojen ja öljyputkien rakentamista varten luvattiin keventää, ja tuulivoimaloiden lupakäsittelyt taas keskeyttää. Selän kääntäminen uusiutuvien tuotantomuotojen ja puhtaan teknologian kehittämiselle saattaa pitkällä aikavälillä osua omaan nilkkaan ja tarjoaa kirittämismahdollisuuksia teknologian kehityksessä Euroopalle ja Kiinalle.

Disinformaation levittäminen helpottuu

Osana tätä kaikkea jo nyt somejättien alustojen ohjeistuksia on muutettu niin, että republikaanien vastapuolueen demokraattien sisältöä on piilotettu ja äärioikeiston sisällön näkymistä käyttäjille on vastaavasti tuettu. Algoritmin muuttaminen vallassa oleville puolueille myönteiseksi altistaa kansalaiset propagandalle ja avaa mahdollisuuden ulkoisille voimille, kuten Venäjälle, vaikuttaa mm. vaaleihin ja yleiseen mielipiteeseen.

Disinformaatio kasvattaa osaltaan ilmastodenialismia ja vaarantaa poliittisten päätösten tekemisen tieteeseen pohjautuvaan tietoon. Tämä on riskinä myös Euroopassa, sillä suuret somealustat, kuten Elon Muskin X ja Mark Zuckerbergin Meta (omistaa esimerkiksi Facebookin ja Instagramin), ovat erittäin käytettyjä EU:ssa. EU:ssa on jo puututtu jonkin verran näihin markkinoihin digipalveluiden säädöspaketilla ja digimarkkina-asetuksella. Näyttää siltä, että Suomen tuoreella komissaarilla on paljon työtä edessään tällä mandaatilla puolustaessaan demokratiaa.

EU:n tulee olla vahva ja yhtenäinen

Lohdullista kyllä, Trumpin kausi kestää vain neljä vuotta ja osavaltiot ovat suhteellisen itsenäisiä. Ei tule kuitenkaan pitää itsestään selvänä Trumpin imperialistista käytöstä ja sen muodostamaa riskiä demokratialle, sillä hänellä on taloudellinen eliitti vahvasti takanaan. Neljässä vuodessa ehtii tehdä paljon, jos haluaa.

Tulevat neljä vuotta eivät varmaankaan ole kovin rauhallisia, ja kaudella voi olla paljonkin vaikutusta maailmanpolitikkaan. Uhitteleva käytös, kuten aikomus ostaa Grönlanti ja ottaa takaisin Panaman kanava, lisäävät geopoliittisia jännitteitä maailmantilanteessa, jossa tarvittaisiin rauhaa ja yhteistyötä, ei vastakkainasettelua.

Trumpin valinta toiselle kaudelle alleviivaa myös EU:n tarvetta strategiseen autonomiaan ja yhtenäisyyteen. Maailmantilanteessa, jossa suuria valtioita johtavat epäluotettavat ja ääriliikkeisiin taipuvat johtajat, tarvitaan yhä vahvempaa ja demokraattista Eurooppaa vastavoimaksi.

EU kutsuu itseään usein normatiivisen vallan käyttäjäksi, eli uniikiksi toimijaksi, jonka keskeisenä tavoitteena on saavuttaa oman toimintansa keskiössä olevien arvojen ja normien levittäminen, kuten ilmastotoimien kirittäminen, myös muiden toimijoiden lähtökohdaksi. Roolin ylläpitäminen tulee yhä tärkeämmäksi, mutta varmasti myös haastavammaksi, Trumpin ja muiden äärioikeistoa edustavien voimien kasvaessa.

#energia ja Eurooppa