Kevät Brysselin digikuplassa

Teksti Petra Pynnönen

Edunvalvontavinkkelistä työkomennuksen kärkiteemoina olivat seuraavan mandaatin digitalisaatioteemat sekä tuleva yhteiseurooppalainen energiadata-avaruus. Etenkin jälkimmäiseen suomalaisilla lienee annettavaa.

Ennen kaikkea työkomennus antoi perspektiiviä EU:n eri jäsenmaiden lähtökohtiin. Digitalisaatiokontekstissa tämä korostui esimerkiksi älymittareista keskustellessa. Suomessa ollaan jo pitkällä asentamassa toisen sukupolven älymittareita, kun toisaalla ollaan vasta alkutekijöissä odottamassa ensimmäistä asennusta. Yllätyksekseni pääsin kerta toisensa jälkeen perustelemaan eri taustoista tuleville kollegoilleni sitä, mitä hyötyä älymittareista edes on.

Samoista keskusteluista heijastui yleisemmin huolet yksityisyydensuojasta ja turvallisuudesta. Joillekin tuntui jo ajatuksena vaikealta, että kotona voisi olla mahdollisesti verkkoyhtiön omistama älylaite keräämässä dataa. Esitettiin huolestuneita kysymyksiä siitä, miten dataa käytetään ja kuka siihen pääsee käsiksi. Pidettiin turvallisempana, jos mittaustiedot luetaan paikan päällä kerran vuodessa. Edes viranomaisiin ei ole kaikkialla luottamista.

Mieleen käydyistä keskusteluista jäi, että mitään kotisuomessa tavallista ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat tulisi pystyä ottamaan huomioon EU:n laajuista sääntelyä valmistellessa. Se ei ole mikään helppo harjoitus.

Mitä on odotettavissa komission seuraavan mandaatin digiteemoilta?

Lähestyvät vaalit näkyivät Brysselin kuplassa luonnollisesti enemmän ja aiemmin. Tulevan komission mandaatin digitalisaatioteemoista keskusteltaessa nousi jatkuvasti esiin kaksi termiä: toimeenpano ja yhteentoimivuus (interoperability). Termit tulivat mainituiksi lähes poikkeuksetta kaikissa tapahtumissa ja tapaamisissa.

Ensimmäiseksi mainittuun syynä on se, että dataan ja digitalisaatioon liittyvää sääntelyä on annettu viime vuosina hurja määrä. Ainakin tällä hetkellä yhteinen tahtotila tulevaisuudesta vaikuttaa olevan se, että on seuraavaksi syytä keskittyä hetken aikaa jo annetun sääntelyn tehokkaaseen toimeenpanoon. Ennen uutta sääntelyä on odotettava, että nykyisten sääntöjen vaikutus alkaa näkyä esimerkiksi lisäarvopalveluiden kehittämisessä ja tekoälyn hyödyntämisessä. Aika näyttää, onko tällainen malttaminen poliitikoille herkullista.

Yleisemmällä tasolla oli lisäksi puhetta turvallisuudesta, joka digikontekstissa konkretisoitui mm. disinformaation levittämisessä ja tekoälyn ilmiömäisessä kehittymisvauhdissa. Edessä on myös GDPR:n säännöllinen uudelleentarkastelu.

Edelläkävijöiden ratkaisuja on voitava hyödyntää energiadata-avaruudessa

Tulevassa energiadata-avaruudessa on tiivistetysti kyse kulutusjoustomarkkinan avaamisesta. Valmistelu oli keväällä vasta alkamaisillaan ja työryhmiä perustettavana. Yhtenä konkreettisena rakennuspalikkana on sähkön mittausdatan avaaminen ja liikuttelu toimijoilta toisille. Suomessa on jo kehitetty toimiva kansallinen ratkaisu palvelemaan tunnistettuja tarpeita: sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä Datahub.

Vielä tälläkään hetkellä ei ole täyttä varmuutta siitä, miten energiadata-avaruus tullaan käytännössä toteuttamaan. Suomalaisilla alan toimijoilla on tähän näkemyksiä, joita pääsin esittelemään asiantuntijavaihdon aikana. Toteutustapa tulee vaatimaan tasapainottelua edellytysten luomisen ja teknisten ratkaisujen välillä. Esimerkiksi älymittaus on pohjaedellytys kaikelle ja nähdäksemme varsinaista datanjakamistapaa tärkeämmässä roolissa.

Alalla pidetään myös tärkeänä, että edelläkävijöinä kehittämäämme ratkaisua pystytään tarvittaessa hyödyntämään. Toisin sanoen mahdollisen teknisen EU-ratkaisun tulisi olla yhteensopiva kansallisten ratkaisujen kanssa.

Vaikuttamisen ajankohta ratkaisee

Usein kuulee toistettavan, että vaikuttamisen ajankohdalla on merkitystä. Energiadata-avaruuden suhteen olimme liikkeellä oikeaan aikaan, sillä komission lainvalmistelijoilla oli vielä tyhjä paperi edessä. Tapasimme vastuuvalmistelijoina toimivia komission virkamiehiä ja he osoittivat kiinnostustaan Datahubiin, erityisesti kehitysprosessiin ja tulevaisuuden näkymiin. Onnistuimme vakuuttamaan lainvalmistelijat siitä, että Suomessa ollaan mm. energiadatan jakamisessa verrattain pitkällä – olemmehan digitalisaation kärkimaa.

Jatkotoimenpiteinä päädyimme järjestämään yhdessä komission kanssa asiantuntijavaihdon päättävän keskustelutilaisuuden aiheesta. Esittelimme Datahubia ns. best practices -esimerkkinä. Saimme paikalle myös suomalaisia energia-alan toimijoita kertomaan siitä, miten he hyödyntävät Datahubia nyt ja tulevaisuudessa. Tällainen ennakkovaikuttaminen mahdollistaa sen, että pystymme tuomaan esiin alan ajatukset ja tarpeet sekä kansalliset erityispiirteet, mikä toivottavasti näkyy tulevaisuuden sääntelyssä.

Kirjoittaja

Petra Pynnönen

kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n digi- ja datalainsäädännön asiantuntija

#energia ja Eurooppa #EU

Jaa artikkeli: