Sähkölämmityksen kuolemantanssi?

07.11.2023, kello 14:49

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Sähkö oli sikahalpaa ennen energiakriisiä ja ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Viime talvena jokainen sähkönkäyttäjä pääsi kuitenkin todistamaan sähkönhinnan kipuamista kohti pilviä. Tämän kokivat lompakoissaan ja kukkaroissaan erityisesti ne, joilla ei ollut ennen hintojen nousua solmittua edullista kiinteähintaista määräaikaista sähkösopimusta.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus ei ollut hyvä valinta. Pörssisähkösopimuksetkin olivat kalliita, vaikka ne ”vain” seurailivat sähkömarkkinoiden tapahtumia niin kuin niillä on tapana ja niin kuin niiden pitääkin tehdä. Niukkuuden tunteina pörssisähkösopimuskin saattaa olla kallis, jos omaa sähkönkäyttöään ei voi siirtää halvemmille tunneille.

Nyt tilanne on rauhoittunut. Olkiluodossa uusi ydinvoimalaitos työntää sähköä verkkoon 1300 megawatin teholla. Viime vuonna uutta tuulivoimalaitostehoa otettiin käyttöön ennätyksellisen paljon: 2340 megawattia. Näillä eväillä tulevasta talvesta selvitään helpommin kuin viime talvesta. Arvoitukseksi jää vielä tulevan talven kylmyys.

Sähkönhinta kääntyi energiakriisin jälkeen selvään laskuun. Suomalaisilla sähkömarkkinoilla vallitsee jo lähes rauha. Tästä huolimatta sähkö maksaa nyt tuplaten sen, mitä se maksoi ennen energiakriisiä. Esimerkiksi sähkölämmitteisen kodin lämmittäminen on kaksi kertaa kalliimpaa kuin ennen kriisiä — jos kuukauden sähköenergiat maksoivat aikaisemmin 200 euroa, maksavat ne nyt 400 euroa. Kerrostaloasukkaiden kodeissa samanlaista draamaa ei synny, vaikka prosentit olisivatkin samoja.

Uusilla sähkönhinnoilla moni omakotitalon energiaa säästävä investoi muuttuu kannattavaksi — peräti houkuttelevaksi. Millä keinoilla sähkönkäyttöä kannattaisi vähentää? Pitäisikö vanhat ikkunat vaihtaa tiiviimpiin vai kannattaisiko talossa toteuttaa eristeremontti? Olisiko sähköjärjestelmää ohjaava älylaitteisto hyvä hankinta?

Älyteknologiasta ei ole apua, jos lämmitysjärjestelmässä ei ole yhtään varaavuutta. Patterilämmityksen ohjaaminen kalliiden tuntien aikana voi säästää hitusen euroja ja senttejä, mutta osa säästöistä menetetään, kun kodin lämpötilaa on muutaman tunnin päästä nostettava taas siedettävälle tasolle. Varaava lämmitysjärjestelmä sen sijaan kykenee varastoimaan energiaa halpojen tuntien aikana ja purkamaan sitä hallitusti kalliiden tuntien aikana.

Perinteinen suora sähkölämmitys — patterilämmitys — saattaa olla helisemässä. Järjestelmä ei ole varaava. Siksi ohjattavuudesta ei saa kaikkia hyötyjä irti.

Miten sähköpatterilämmitykselle mahtaa tulevaisuudessa käydä? Korvautuuko se vesikiertoisella varaavalla sähkölämmityksellä tai maalämmöllä, joka sekin on vesikiertoinen. Vesikiertoisen lämmityksen vahvuus on siinä, että lämmönlähde voi olla lähes mikä tahansa: sähkö, kaukolämpö, ilmasta-veteen-lämpöpumppu, maalämmitys ja kiinteän polttoaineen kattila — tai muutaman vaihtoehdon yhdistelmä.

Energiakriisi muutti montaa asiaa. Yksi niistä on lämmitysmarkkinoiden muutos, toinen on uudet mielenkiintoiset sähkösopimukset.