Kun maailman parhaat sähköverkotkaan eivät riitä
21.01.2025, kello 14:56
Teksti Jukka Relander
Olkoon tämä Energiauutisten virallinen linja: suomalaiset sähköverkot ovat maailman parhaat. Suomea ei ole tarvinnut pilkkoa Norjan ja Ruotsin tapaan hinta-alueisiin, sähkö saadaan sinne, missä sitä tarvitaan ja sääkestävyys alkaa olla huippuluokkaa. Lisäksi sähkö siirtyy paikasta toiseen edullisesti muihin EU maihin verrattuna — vaikka kansalaiset olisivatkin toista mieltä.
Mutta. Siirtoverkot on rakennettu paljon staattisempaan ympäristöön kuin missä elämme nyt. Vanhassa toimintaympäristössä tuotantolaitokset olivat suuria ja niitä rakennettiin pitkään. Verkot ehtivät hyvin mukaan. Hajautetun energiantuotannon maailmassa uutta nousee pitkin maita ja mantuja, ja kohta meriäkin — tahti on ripeä. Tuulivoimaa pystytettiin kolmella miljardilla eurolla vuoden 2022 aikana, enemmän kuin siihen asti yhteensä. Uuden kantaverkkolinjan rakentaminen taas kestää noin seitsemän vuotta, josta suurin osa hupene hallinnolliseen byrokratiaan. Tuotantoinvestointien vauhdissa on mahdotonta pysyä mukana.
Sähköä tuotetaan yhä laajemmalle levittyvälle alueella, mutta vähintään yhtä vaikuttava muutos liittyy sähkön käyttöön. Ennen kaupungit tuottivat sähköä lämmityksen ohella ja olivat sähkön nettoviejiä. Kuluneen parin vuoden aikana yhteistuotanto on vähentynyt, ja samaan aikaan lämpöyhtiöt ovat investoineet sähkökattiloihin ja sähköä runsaasti käyttäviin lämpöpumppuihin. Kaupungeista on tullut sähkön nettotuojia. Suuntausta vahvistaa edelleen se, että datakeskuksia rakennetaan koko ajan lisää. Ne tarjoavat sivutuotteenaan lämpöä isäntäkuntansa yhtiöille, mutta ne ovat myös sähkön suurkuluttajia. Sellaisiakin tapauksia tunnetaan, jolloin tarjottua datakeskusta ei ole voitu ottaa vastaan, kun sähköä ei riitä ja kun sitä saadaan lisää vasta seitsemän vuoden kuluttua.
Ongelma on osittain itse aiheutettu. Siksi hyvä uutinen on se, että ongelma voidaan myös purkaa omatoimisesti. Ensinnäkin: luvitusta voidaan keventää. Tästä on kirjauksia hallitusohjelmassa. Toisekseen siirtoyhtiöiden valvontamallia kiristettiin kesken kauden. Tämä heikensi yhtiöiden kykyä investoida.
Valvontamallin muutos oli reaktio kansalaisten taholta tulleeseen paineeseen siirtohintojen nousua vastaan ja ehkä ymmärrettävä siitä näkökulmasta, mutta verkkoyhtiöiden investointikyvyn heikkeneminen ei lisää sähkön toimitusvarmuutta. Investointeja tarvitaan nyt, kun sähkökattiloita, datakeskuksia ja uutta tuotantoa kytketään vauhdilla verkkoon. Jo ensiaskeleitaan ottavan vetytalouden kehittymiseksi tarvittavat panostukset siirtoverkkoihin ovat välttämättömiä. Sähköä voidaan tarvita monissa paikoissa lisää lyhyellä varoitusajalla.
Maailman parhaat sähköverkot ovat kilpailuetu, mutta niiden pitäminen maailman parhaina vaatii muutakin kuin lisää kaapelia pitkin niemiä ja notkoja. Tarvitaan tehokkaampaa lupamenettelyä ja rahaa, joilla investoinnit viedään maaliin. Mahdollisimman pian.
Kirjoittaja
Jukka Relander
kirjoittaja on Energiauutisten päätoimittaja
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja