Kuka päättää pyörien lukumäärän?
24.05.2023, kello 13:32
Teksti Petri Sallinen | Kuva Morgan Motor Company
Voidaanko teknisistä ratkaisuista päättää poliittisesti? Voidaan — lopputulokset saattavat kuitenkin olla yllättäviä, koska poliittinen ohjaus betonoi teknologioiden kehittäjät ja tekniikkaan investoijat käyttämään vain tietynlaisia ratkaisuja.
Päättäjien kiusaus puuttua teknologisiin valintoihin on suuri. Teknisistä ratkaisuista päättäminen on mukavalla tavalla konkreettista ja käsinkosketeltavaa. Kun jonkun laitteen tai teknisen ratkaisun tiedetään käyttäytyvän tietyllä tavalla, on sen käytön puolesta äänestäminen helppoa.
Teknisiin ratkaisuihin sidotun poliittisen ohjauksen vastakohta on teknologianeutraalius. Teknologianeutraalius tarkoittaa sitä, että poliittinen ohjaus ei määrittelee tekniikkaa tai ota kantaa laitteisiin, joilla jokin poliittisesti päätetty asia mahdollisesti saavutetaan.
Poliittinen ohjaus asettaa vain tavoitteen. Ilmasto- ja energiapolitiikassa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että poliittinen koneisto päättää tarvittavista päästövähennyksistä ja aikataulusta. Tämän jälkeen yritykset voivat vapaasti valita keinot, joilla päästövähennykset toteutetaan.
Teknologianeutraalissa ympäristössä uusien tekniikoiden käyttö ja kehittäminen tapahtuu markkinaehtoisesti. Yritykset kilpailevat siitä, kuka kehittää edullisimman ja tehokkaimman tavan tuottaa asioita ja palveluita päästöttömästi. Tämä synnyttää uutta ja kannattavaa yritystoimintaa, työpaikkoja ja verotuloja — samalla päästöt vähenevät. Kaikki voittavat.
Mihin suuntaan suomalainen kännykkäteollisuus olisi kehittynyt, jos poliittinen päätöksenteko olisi keksinyt määrätä, että matkapuhelimessa pitää on olla numerovalintalevy ja luuri? Tätä olisi voitu perustella sillä, että ihmiset olivat jo tottuneet käyttämään puhelimia, joissa moiset ominaisuudet olivat.
Mopoautojen yleistymistä Suomessa hidasti aikoinaan kansallisen lainsäädännön kummajainen. Suomalaisten määräysten mukaan mopoksi luokiteltavassa ajoneuvoissa sai olla korkeintaan kolme rengasta. Siksi Suomen markkinoita varten oli valmistettava mopoautoja, joissa takana oli kaksi rengasta ja edessä yksi. Muuten ajoneuvo oli samanlainen kuin nelipyöräinen mopoauto, joilla huristeltiin muissa maissa. Kolmipyöräinen mopoauto oli kuitenkin huomattavasti kalliimpi, koska Suomen markkinoita varten valmistettavat erät olivat pieniä.
Poliittiset päätökset ohjasivat myös englantilaisen Morgan Motor Companyn tuotekehittelyä 1900-luvun alussa. Yhtiön tavoitteena oli kehittää pieni, kevyt ja edullinen henkilöauto aikana, jolloin autot olivat kalliita. Verotus ei kuitenkaan suosinut pienten autojen kehittämistä. Verolainsäädännössä autoksi määriteltiin kaikki sellaiset oman voimanlähteen avulla liikkuvat vempeleet, joissa oli neljä pyörää — koosta riippumatta. Siksi Morgan kehitti kolmipyöräisen kevyen moottoriajoneuvon — Morgan Three Wheelerin. Kun moottoriajoneuvossa oli vain kolme pyörää, ei sitä verotettu lainkaan.
Kun poliittinen päätöksentekojärjestelmä puuttuu ajoneuvojen pyörien lukumäärän kaltaisiin asioihin, voi tämä ohjata yritysten tuotekehitystä arvaamattomiin suuntiin. Se rajoittaa myös toimintaa. Jotain hyödyllistä jää ehkä kehittämättä tai jokin asia toteutuu kalliimmalla tavalla kuin se olisi voinut toteutua muunlaisessa ympäristössä.
Olisiko Morgan Motor Company kyennyt kehittämään edullisen ja suorituskykyisen nelipyöräisen henkilöauton, jos englantilainen poliittinen päätöksenteko ei olisi ohjannut tuotekehitystä? Sen pohdiskelu vuonna 2023 on puhdasta spekulaatiota ja jälkiviisastelua, mutta kaikesta huolimatta hyödyllinen havainto. Tavallaan englantilainen poliittinen järjestelmä valitsi välillisesti voittajaksi kolmipyöräisen keveän moottoriajoneuvon, josta ei kuitenkaan kehittynyt laajamittaista teollista toimintaa.
Post scriptum. Antiikkiselta vaikuttavia Morgan Three Wheelereitä valmistettiin pitkään — aina vuoteen 2021 saakka. Se on kaunis ja mahtavan näköinen moottoriajoneuvo — ei tarinan konna, vaikka toimiikin polttomoottorilla.
Kirjoittaja
Petri Sallinen
kirjoittaja on Energiauutisten toimituspäällikkö
#energiapolitiikka
Blogit
Markkinat Omakynä Petri Sallinen
Mission impossible: täysin säävarma sähköverkko
21.11.2024, kello 12:44
Tapaninpäivän myrsky vuonna 2011 ei unohdu. Myrskytuhot lamaannuttivat osan Suomesta viikoiksi....
Markkinat Vieraskynä Timo Honkanen
Sössimmekö puhtaan siirtymän?
13.11.2024, kello 14:23
Eri lähteiden mukaan Suomeen olisi suunnitteilla 270 miljardin euron puhtaan siirtymän...
Markkinat Omakynä Petteri Haveri
Ilmastotoimien rahoitus ja ilmastojohtajuus haussa COP29-kokouksessa Bakussa
11.11.2024, kello 10:15
Bakun ilmastokokouksessa pitäisi löytää keinot lisätä kehittyvien maiden ilmaistorahoitusta.
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja