Itku tulee ilman investointeja
20.09.2023, kello 16:53
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto
Energia-ala on Suomen suurin investoija. Viime vuonna energiainvestointeihin käytettiin lähes neljä miljardia euroa. Rahalla saatiin uusia voimalaitoksia, lämpökeskuksia ja energiaverkkoja: työtä ja energiatuotteita Suomeen.
Toimiala on käyttänyt jo pitkään keskimäärin pari miljardia euroa joka vuosi investointeihin. Tämä on tapahtunut, vaikka suomalainen lupajärjestelmä on toivottoman byrokraattinen ja hidas. Uuden tuulivoimalaitoksen tai uuden kantaverkkoyhteyden rakentaminen on peräti kahdeksan vuoden savotta.
Koulutusjärjestelmäkään ei kykene vastaamaan energia-alan tarpeisiin. Yrityksissä on jatkuva haku päällä monen eri alan osaajista. Duunia olisi tarjolla ympäri Suomen, ja toimiala on yksi parhaimmista palkanmaksajista heti paperi- ja metsäteollisuuden jälkeen.
Eikä tässä vielä kaikki. Nurkan takana odottavat kymmenien miljardien investointisuunnitelmat vetytalouden hankkeisiin ja merituulivoimaan — kokonaan uudenlaiseen liiketoimintaan, jossa energia-alan ja muun teollisuuden yhteistyö voi toteutua parhaimmassa mahdollisessa sektori-integraation hengessä.
Toimintaympäristöllä on siis merkitystä. Jos byrokraattisen lupamenettelyn oloissa saadaan vuodesta toiseen aikaiseksi näin hillittömät investoinnit, niin mitä saataisiin aikaiseksi liukkaammissa oloissa?
Poliittinen päätöksenteko tarjoilee yrityksille näkymiä. Mitä selkeämpiä näkymät ovat, sitä herkemmin investointeja syntyy. Investoijan on minimoitava riskit. Tavoitteena on kannattava liiketoiminta markkinaehtoisesti. Sumussa haparointi käsikopelolla on hankalaa ja epävarmuudet ovat myrkkyä toimialalle, jonka kvartaali on 25 vuotta.
Suomalaisen sähköntuotannon puhdistuminen on muuttanut perinteisiä teollisuuspoliittisia asetelmia. Puhdas sähkö on houkutin, joka voi tuoda uutta teollisuutta Suomeen — ulkomaisia investoijia, jotka pääomillaan rikastuttavat suomalaista kansantaloutta ja tarjoavat uutta työtä.
Puhdas sähkö on läsnä myös Suomen vientiponnisteluissa. Vetytalous antaa mahdollisuuden kehittää uusia vientituotteita ja on keino puhdistaa suomalaisen teollisuustuotannon. Parasta olisi, jos puhtaaseen energiaan perustuvien tuotteiden jalostusarvo olisi mahdollisimman korkea.
Puhtaalla energialla voi tehdä muutakin kivaa. Puhtaan siirtymän investoinneilla esimerkiksi valtiontalouden alijäämä saadaan kurottua umpeen. Tähän panostaminen maksaa itsensä takaisin. Päättäjien ei tarvitse muuta kuin tunnistaa energiamurroksen avaamat mahdollisuudet.
Kirjoittaja
Petri Sallinen
kirjoittaja on Energiauutisten toimituspäällikkö
#energiapolitiikka
Blogit
Markkinat Omakynä Petri Sallinen
Mission impossible: täysin säävarma sähköverkko
21.11.2024, kello 12:44
Tapaninpäivän myrsky vuonna 2011 ei unohdu. Myrskytuhot lamaannuttivat osan Suomesta viikoiksi....
Markkinat Vieraskynä Timo Honkanen
Sössimmekö puhtaan siirtymän?
13.11.2024, kello 14:23
Eri lähteiden mukaan Suomeen olisi suunnitteilla 270 miljardin euron puhtaan siirtymän...
Markkinat Omakynä Petteri Haveri
Ilmastotoimien rahoitus ja ilmastojohtajuus haussa COP29-kokouksessa Bakussa
11.11.2024, kello 10:15
Bakun ilmastokokouksessa pitäisi löytää keinot lisätä kehittyvien maiden ilmaistorahoitusta.
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja