Energiateollisuus ei ilahtunut verouutisista

05.03.2025, kello 12:31

Teksti Joona Turtiainen | Kuva Scanstockphoto

Tiistaina 4.3.2025 valtioneuvosto tiedotti yllättävästä päätöksestä siirtää datakeskukset takaisin kalleimpaan sähköveroluokkaan. Tämä muutos on herättänyt keskustelua ja huolta myös energiateollisuuden piirissä. 

Suomi siirsi ensin isot datakeskukset teollisuuden sähköveroluokkaan vuonna 2014, sitten laski veroluokan EU-minimiin 2021 ja lopulta 2022 otti mukaan myös pienemmät datakeskukset. Näiden muutosten jälkeen on nähty merkittäviä investointipäätöksiä. Nyt julkistettu vastakkainen muutos on huono signaali Suomesta sähköä käyttävän toiminnan investointiympäristönä. Tämän teollisuuspoliittisen päätöksen linkittäminen makeisveron perumiseen ei kerro hyvää valmisteltavien kasvutoimien johdonmukaisuudesta. 

Suomen teollisuusstrategia, joka julkaistiin viime joulukuussa, korostaa puhtaan sähkön hyödyntämistä Suomen valttikorttina. EU:n komissio suositti viime viikolla jäsenmaita laskemaan sähköverotasot minimiin puhtaan teollisuuden ohjelmassaan EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi. Näiden tavoitteiden kanssa vastakkaisen veromuutoksen valmistelusta kerrottiin täysin yllättäen. Valmistelun aikana tarvitaankin nyt vaikutusten arviointia ja julkista keskustelua. 

Datakeskuksilla on mahdollisuus osallistua kulutusjoustoon ja tasapainottaa sähkömarkkinoita. Sähköä riittää kyllä kaikille, vaikka datakeskuksia Suomeen tulisi runsaastikin. Puhtaan sähkön tuotantoa voidaan lisätä muun teollisuuden tarpeisiin. On kyseenalaista kutsua teollisuuden sähköveroluokkaa "tueksi", kun se on linjassa kilpailevien talouksien verotasojen kanssa. Kuluttajien korkea sähkövero ei vaikuta teollisuuteen. 

Lisäksi datakeskuksista on tulossa entistä merkittävämpi puhtaan kaukolämmön tuottaja, ja tähän on tulossa vahvempaa EU-ohjausta. Suomella on synergiaetua tässä kehityksessä, ja sitä kannattaa hyödyntää jatkossakin. Paikallisesti datakeskuksen lämpö on usein merkittävässä roolissa, kun fossiilisia polttoaineita ja polttamista ylipäätään korvataan uusilla ja kohtuuhintaisilla lämmönlähteillä. Tämän mahdollisuuden heikentäminen voisi johtaa suomalaisten korkeampiin lämmityslaskuihin. 

Datakeskusinvestointeihin on viime viikkoina suhtauduttu negatiivisesti. Datakeskukset palvelevat kuitenkin myös suomalaisen yhteiskunnan tarpeita. Olisi hyvä selvittää datakeskusten kansantaloudellisia mahdollisuuksia ja vaikutuksia, sekä laajasti että energiajärjestelmän näkökulmasta. Yhtenä näkökulmana voisi olla myös Suomen huoltovarmuus ja resilienssi. Tutkittu tieto auttaa muotoilemaan päätöksiä, jotka tukevat ympäristöä, taloutta ja turvallisuutta.

#energiatalous